Kokki Ismo Sipeläinen keskittyy.
Suomen kilpailuedustaja valmistautuu ravintolakoulu Perhon harjoituskeittiössä viiden tunnin ja 35 minuutin läpimenoon.
Siinä ajassa on valmistettava kaksi kilpailuruokaa 14 hengelle. Sekunninkaan ylitykseen ei ole varaa.
Sipeläinen ja hänen assistenttinsa Johan Kurkela edustavat Suomea maailman tärkeimmässä kokkikilpailussa, Bocuse d'Orissa. Kilpailusta puhutaan usein ruuanlaiton olympialaisina ja sen kaksipäiväinen finaali uutisoidaan useissa maissa.
Pelissä on paljon: menestyksekäs kisasuoritus avaa likimain kaikki ravintolamaailmassa olemassa olevat ovet.
Tähän mennessä Suomen paras sijoitus on vuodelta 2015, kun Matti Jämsén sijoittui kisassa neljänneksi.
Kovatasoisten karsintojen kautta Suomen edustajaksi päässeiltä Sipeläiseltä ja Kurkelalta voidaan odottaa vähintään yhtä hyvää suoritusta.
Kisa vaatii kylmiä hermoja ja fyysistä kestävyyttä
Yli viiden tunnin intensiivinen ruoanlaitto on suorituksena psyykkisesti ja fyysisesti äärimmäisen vaativa. Ismo Sipeläisen mielestä kilpailun jännittävin hetki on kuitenkin jo ennen ajanoton alkua.
– Ärsyttävin hetki on se 10 minuuttia ennen kuin kello lähtee käyntiin. Kaikki mikä suorituksessa menee pieleen on jo tapahtunut, eikä sitä voi enää korjata. Jos laitteissa on jokin vika, sitä ei enää ehdi korjaamaan. Ja jos raaka-aineissa on jotain pielessä, niille ei voi enää mitään.
Sipeläinen tietää asian kokemuksesta, sillä hän oli mukana Bocuse d'Orin finaalissa Matti Jämsénin assistenttina jo kilpailukaudella 2010-2011. Jämsén toimii tänä vuonna joukkueen presidenttinä ja osallistuu finaalin tuomarointiin.
Kilpailijoita ympäröi koko suorituksen ajan erilaisten tuomareiden joukko, jotka tarkkailevat ja pisteyttävät kaksikon suoritusta kisakeittiössä.
Hermo ei saa pettää, kun yleisön mylvii, hurraa ja seuraa ruoanlaittoa katsomosta ja näytöiltä.
Siksi kaksikko on harjoitellut kisasuoritusta joka päivä vuoden ajan. Koko kisasuorituksen he ovat tehneet yli 10 kertaa.
Tryffeli ja kaviaari kielletty
Kilpailun raaka-aineet ovat samat kaikille 24 joukkueelle. Tänä vuonna pääraaka-aineina ovat vasikan kylkirivi sekä kasvikset ja äyriäiset.
Toinen kilpailuruoista tehdään vatiannoksena ja toinen lautaselle.
Sen lisäksi kilpailuun kuuluu pitkä ja monimutkainen säännöstö, josta ei voi lipsua. Tänä vuonna säännöt kieltävät ensimmäisen kerran käyttämästä tiettyjä raaka-aineita: annoksissa ei saa olla tryffeliä eikä kaviaaria.
Säännön tavoitteena on tasapainottaa joukkueiden budjetteja ja pakottaa kokit luomaan luksusta uusin keinoin.
Rahalla on silti väliä: Suomen joukkueen budjetti oli kaksi vuotta sitten 200 tuhatta euroa, kun kisan voittanut Yhdysvallat käytti valmistautumiseen 6 miljoonaa euroa.
Kovimmiksi kilpakumppaneiksi Sipeläinen ja Kurkela listaavatkin juuri Yhdysvallat, Ranskan, Belgian ja muut Pohjoismaat, etenkin Norjan.
Annokset tarkoin varjeltu salaisuus
Maun lisäksi tuomaristo arvioi ruuan esillepanoa ja etenkin liha-annoksen vatia. Onnistunut vati saa annoksen loistamaan – vuonna 2015 Matti Jämsénin lihavati valittiin finaalin parhaaksi.
Tämänuotisen vadin kokit ovat suunnitelleet yhteistyössä Aalto-yliopiston opiskelijoiden kanssa. Niin vati kuin kilpailuannokset ovat finaaliin asti tarkoin varjeltuja salaisuuksia.
Ne selviävät vasta torstaina, kun Suomen joukkue on tositoimissa.
– Meidän vahvuus on varmasti rauhallisuus. Keskitymme omaan suoritukseen. Toivomme, että onnistumme tekemään tuomareihin vaikutuksen vahvoilla ja mieleenjäävillä mauilla.
Suomen joukkue kilpailee Lyonissa keskiviikkona 30.1.
Kilpailua voi seurata suorana täältä.
Lue myös: