Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston rehtorin Juha-Matti Saksan äänestä on kuultavissa ärtymystä. Hän kysyy ennen haastattelua, saako kiroilla.
Lappeenrannan kaupunki oli juuri päätynyt lopputulokseen, ettei yliopistolle perusteta lukiolaisten tiedelinjaa, eikä sinne siirretä kansainvälistä IB-lukiota.
Yliopiston rehtori Saksa ajoi lukio-opetuksen aloittamista tekniikkaan ja kauppatieteisiin keskittyneelle yliopistolleen. Hän ei voi ymmärtää, miksi lukion siirtäminen yliopiston yhteyteen on niin vaikeaa.
– Itse lähden siitä, että kaikki mikä ei ole laitonta tai epäeettistä, on mahdollista. En oikein ymmärrä, että mikä tässä on mahdotonta, Saksa sanoo.
Taustalla on laajempi selvitystyö, jossa Lappeenrannan kaupungin virkamiehet pohtivat lukiokoulutuksen siirtämistä osittain yliopistolle. Palataan siis ajassa taaksepäin.
Lappeenrannan kaupunki ja Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto alkoivat hieman vajaa vuosi sitten neuvotella, voisiko kaupungin toinen lukio olla tulevaisuudessa yliopiston yhteydessä.
Neuvotteluissa tuli esiin monia hyötyjä. Lukiolaiset voisivat käyttää esimerkiksi yliopiston laboratoriotiloja ja tiedekirjastoa, ja näin syventää osaamistaan.
Yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa suitsutti, että lukiolaiset voisivat suorittaa samalla myös yliopisto-opintoja.
– Mieti tilannetta, että olisit jo lukioaikana suorittanut yliopistollisia kieliopintoja tai matematiikkaa. Se olisi ihan huikea kilpailuetu, sanoi Saksa melko tarkalleen vuosi sitten.
Välimatkasta kynnyskysymys
Alkoi laaja selvitystyö, jota tekemään kaupunki valjasti Lappeenrannan Kimpisen lukion rehtori Olli Mielosen. Hän pohti siirtämisen hyötyjä ja haittoja. Lisäksi hän kysyi mielipidettä opettajilta ja koulujen oppilailta.
Lappeenrannassa on kaksi lukiota, Kimpisen lukio ja Lyseon lukio. Niissä on yhteensä noin 1 300 opiskelijaa. Molemmat lukiot sijaitsevat aivan kaupungin keskustassa.
Sen sijaan sekä teknillinen yliopisto että Saimaan korkeakoulu sijaitsevat Lappeenrannan Skinnarilassa noin kymmenen kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Suurimmaksi ongelmaksi muodostuikin yliopiston etäisyys.
Sanomalehti Etelä-Saimaan haastattelemia lukiolaisia arvelutti erityisesti pitkä välimatka kaupungin keskustasta yliopistolle. Osa lukiolaisista koki, että kulkeminen Skinnarilaan on vaikeaa. Pitempi matka venyttää koulupäivää.
Siirtyminen 15 minuutin välitunneilla Skinnarilan ja keskustan välillä on käytännössä mahdottomuus Lappeenrannan Kimpisen lukion rehtori Olli Mielonen
Ylen radiohaastattelussa Lappeenrannan lyseon lukion oppilaat eivät löytäneet oikeastaan mitään hyviä puolia lukion ja yliopiston yhdistämiselle. Oppilaat halusivat olla ikäistensä kanssa kaupungin keskustassa.
Opettajat puolestaan ihmettelivät, miksi hiljattain juuri lukiolaisia varten peruskorjattu Lyseo pitäisi ottaa pois lukiokäytöstä.
Yhdistämisen ylle alkoi nousta harmaita pilviä. Kaiken kaikkiaan haittoja olisi ollut enemmän kuin hyötyjä.
Lopulta kaupunki päätti, että lukiota ei Skinnarilaan siirretä. Opetuksen järjestäminen sinänsä ei olisi rehtori Olli Mielosen selvityksen mukaan ollut ongelma, mutta lukioiden toimintakulttuurin muutos sekä vaikutukset lukiolaisten arkeen herättivät huolta.
Asiaa ei kuitenkaan jäänyt tähän. Vaikka kokonaista lukiota ei korkeakoulujen nurkille päädytty perustamaan, alkoi kaupunki vielä selvittää, voitaisiinko Skinnarilaan yliopiston yhteyteen perustaa erillinen tiede- ja tutkimuspainotteinen lukiolinja.
Toisaalta Skinnarilaan voisi siirtyä myös Lyseon lukion tiloissa toimiva IB-lukio.
Tiedelinjassa paljon hyvää, mutta myös hankaluuksia
Myös lukion tiedelinjan perustamista alkoi selvittää Lappeenrannan Kimpisen lukion rehtori Olli Mielonen. Selvitystyössä nousi esiin monia jo vuoden takaa tuttuja hyötyjä: yliopiston laboratoriot, tiedekirjasto, kielikeskus.
Yhdessä tiedelinjan ryhmässä olisi 25–30 oppilasta. Kolmella vuosikurssilla olisi siis yhteensä noin 90 oppilasta. Pieni porukka olisi tiivis.
– Jos meillä on pieni, tietyllä tavalla orientoitunut opiskelijaryhmä, niin todennäköisesti se ryhmäytyy hyvin. Myös heidän kanssaan työskentelevät opettajat oppisivat tuntemaan oppilaat hyvin, kertoo Mielonen.
Kolikolla oli myös toinen puoli. Jälleen selvitystyö osoitti saman ongelman kuin aiemmin: välimatka. Päivät venyvät, jos koulumatka kasvaa.
– Ja mitä oppilaille tarkoittaa, jos he ovat irrallaan muusta lukioyhteisöstä ja muusta lukion toiminnasta, Mielonen kysyy.
Kaupungin keskustassa sijaitsevien lukioiden yhteistyö on tiivistä ja oppilaat pystyvät Mielosen mukaan valitsemaan vapaavalintaisia kursseja molemmista lukioista.
Skinnarilassa opiskelevien opiskelijoiden valinnanvapausmahdollisuudet supistuisivat, jos he olisivat kaukana keskustan lukioista. Mielosen mukaan Skinnarilassa olevat lukiolaiset voisivat toki ottaa valinnaisia kursseja Kimpisestä tai Lyseosta, mutta...
– Tällä hetkellä valinnaisten kurssien tunteja on keskellä päivää tai aamu- tai iltapäivällä. Siirtyminen 15 minuutin välitunneilla Skinnarilan ja keskustan välillä on käytännössä mahdottomuus. Sitten pitäisi rakenne rukata lukioissa niin, että siirtyminen olisi mahdollista.
Oma ohjelmanumeronsa olisi opetuksen järjestäminen. Lukion tiedelinja työllistäisi yhden kielten opettajan ja yhden matemaattisten aineiden opettajan. Muiden aineiden opettajat joutuisivat kulkemaan eri lukioyksiköiden välillä.
– Paljon puhutaan myös lukiolaisten hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Opiskeluhuollon palvelujen, erityisen tuen ja opinto-ohjauksen järjestäminen pitäisi miettiä uusiksi, kun kysymys ei ole kokonaisesta lukiosta, Mielonen lisää.
Entä sitten IB-lukio, joka tällä hetkellä toimii Lyseon lukion tiloissa?
Myös sen opiskelijat ja opettajat vastustivat ajatusta siirtyä keskustasta Skinnarilaan. Perustelut ovat pitkälti samat kuin tiedelinjalla. Lopputulema oli, että uudistuksia ei tehdä. Lappeenrannan kaupungin lasten ja nuorten lautakunta laittoi asialle pisteen kokouksessaan 22.1.2019.
Kiville meni
Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa sanoo, että yliopisto halusi tarjota nuorille lukioaikana "jotain, mitä ei ole muualla saatavissa". Eli ilmiöpohjaista yhteistyötä, opiskelua miljoonilla euroilla rakennetuissa laboratorioissa tai vaikkapa robotiikan tekemistä Jamie Hyneman centerissä.
Eikä pelkästään yliopistossa, vaan samalla alueella olevassa Saimaan ammattikorkeakoulussa.
– Tämä meni nyt kiville tältä osin, Saksa toteaa.
Yliopisto-opintojen lisäksi lukiolaiset olisivat voineet suorittaa ammattikorkeakouluopintoja.
– Korkeakouluun voisi päästä ilman pääsykoetta.
Entä mitä yliopiston rehtori sanoo Skinnarilan kampuksen sijainnista ja sen aiheuttamasta ongelmasta?
– Se on tietty miten katsoo. Yliopistossa ja Saimaan ammattikorkeakoulussa on tuhansia opiskelijoita ja työntekijöitä. Me pystymme siirtymään tänne päivittäin.
Yhteistyö tiivistyy joka tapauksessa
Yhteistyötä korkeakoulut ja lukiot joka tapauksessa alkavat tehdä aiempaa tiiviimmin. Uusi lukiolaki velvoittaa, että osa lukio-opinnoista pitää järjestää yhdessä korkeakoulujen kanssa.
Lappeenrannassa on aloiteltu Junior University -toimintaa. Se tarjoaa ja on jo tarjonnut monenikäisille koululaisille mahdollisuuden tutustua yliopistoon tekemisen kautta. Junior Universityn kehittäminen on Kimpisen lukion rehtorin Olli Mielosen mukaan luontaista.
– Sitä kautta voidaan tuoda luonnontiedeopetusta niille opiskelijoille, jotka sitä haluavat. Samalla pitää kuitenkin muistaa, että yhteistyö ei voi rajoittua pelkästään luonnontieteisiin. Korkeakouluyhteistyömahdollisuuksia pitää tarjota myös muille aloille ja sillä tavalla kohdella kaikkia oppilaita tasapuolisesti, Mielonen sanoo.
Yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa toivoo päättäjien miettivän, mikä on tärkeää. Hän ei ole luovuttanut.
– Lukio voi muuttaa tänne vaikka huomenna.