Ketään ei tule, voin siis mennä. Moni jalankulkija tulkitsee liikennesääntöjä näin, kun punainen valo palaa, mutta autoja ei näy.
Punaista päin kävelevät jalankulkijat ovat tavallinen näky esimerkiksi Helsingin ydinkeskustan isoissa risteyksissä. Kun yksi valon vaihtumista odottavista irtoaa kadunreunasta, lähtee toinenkin, ja pian lakia rikkoo iso lauma jalankulkijoita.
– Helsingissä se on yleistä rautatieaseman lähellä, kun ihmisillä on kiire junalle ja myös Mannerheimintiellä matkalla ratikkapysäkeille. Ylipäänsä paikoissa, joissa pitää ehtiä johonkin. Pahinta on, jos joku lähtee punaista päin lapsen nähden, sanoo poliisitarkastaja Heikki Kallio Poliisihallituksesta.
Samaan aikaan kun liikennevalojen valvonta autoliikenteessä lisääntyy, punaista päin kulkevien jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja mopoilijoiden sakottaminen on hyvin harvinaista.
– Myös kevyen liikenteen rikkeisiin pyritään puuttumaan, mutta vaarallisempaa on, jos autoilija menee päin punaista. Jalankulkija vaarantaa pääasiassa vain itsensä. Ero sakkojen määrässä johtuu ainakin osittain tästä, Kallio arvioi.
Poliisihallituksen tilastojen mukaan kevyessä liikenteessä jaetaan vuosittain noin 100–150 punavalosakkoa vuodessa, kun autoilijoilla lukemat liikkuvat noin 4 000–6 000 välillä.
20 euron rikesakko
Jalankulkijalle annettava rikesakko punaisia päin kulkemisesta on 20 euroa. Sakko tuplaantui muutamia vuosia sitten, mutta poliisitarkastaja Heikki Kallion mukaan sillä ei ole ollut vaikutusta jalankulkijoiden käytökseen.
– Kenttäpoliisit mieltävät sakon edelleen niin pieneksi, että antavat tavallisesti sakon sijaan huomautuksen.
Sakotusprosessin läpivienti tuleekin tässä tapauksessa yhteiskunnalle kalliimmaksi kuin siitä saatava tulo. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos eli nykyinen Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti julkaisi vuonna 2014 tietoja rikosten esitutkintakustannuksista. Vuonna 2012 yhden liikennerikkomuksen esitutkinta maksoi arviolta 32 euroa.
Poliisitarkastaja Konsta Arvelin Poliisihallituksesta kertoo, että vähäisissä rikosasioissa summa on nykyään sama tai hiukan suurempi. Kustannuslaskelmat perustuvat viranomaisten rahoitukseen, henkilötyövuosiin, asioiden lukumäärään ja työtunteihin.
– Se on jotakin 32–40 euron väliltä. Sakkomenettely oli vuonna 2012 suoraviivaisempaa. Nykyään sakkojutun käsittelyyn voi mennä minuutti tai pari enemmän aikaa, koska epäillyn tulee suostua sakkomenettelyyn, Arvelin toteaa.
Oikeusministeriöstä kerrotaan, että sakon täytäntöönpanosta tulee vielä lisäkustannuksia. Niiden summa riippuu siitä, maksetaanko sakko ajoissa vai tarvitaanko maksukehotusta tai ulosottoa.
Tarkkailu ei ole kattavaa
Liikenneturva on tarkkaillut jalankulkijoiden käytöstä valoristeyksissä 1990-luvun puolivälistä saakka. Viime vuonna tarkkailua tehtiin 11 kaupungissa. Jokaisesta kaupungista oli mukana yhdestä kolmeen vilkasta valoristeystä.
Tarkkailun mukaan lähes 90 prosenttia jalankulkijoista noudatti punaista liikennevaloa. Lainkuuliaisten määrä on ollut hienoisessa kasvussa.
– Ehkä valorytmitystä on saatu mielekkäämmäksi, kun tekniikka on kehittynyt älykkäämmäksi. Valojen vaihtumista ei tarvitse odottaa enää niin pitkään, pohtii suunnittelija Leena Pöysti Liikenneturvasta.
Jalankulkijoiden toimintaa risteyksessä seurataan kuitenkin vuosittain vain yhtenä päivänä vuodessa, silloinkin täysin avoimesti. Liikenneturva myöntää, että tarkkailu ei anna kovin kattavaa tietoa.
– Kirjauksia tehdään muutaman tunnin ajan. Tarkkailua ei mitenkään piilotella. Joskus on tultu kysymäänkin, että mitä me teemme, Pöysti kertoo.
Kiinnostaako ketään?
Liikenneturva kysyi viime kesänä suomalaisilta, kuinka vakavana he pitävät eri liikennerikkomuksia. Leena Pöystin mukaan lähes 90 prosenttia vastaajista piti punaista päin ajamista vakavana rikkomuksena, mutta punaista päin kävelyä vain vähän yli puolet.
– Kysyimme myös, mihin poliisin kannattaisi suunnata liikennevalvontaa. Punaisia päin kävely oli kyselyn häntäpäässä.
Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa punaista päin kävelemisestä ei sakoteta. Onko koko liikennesääntö siis turha? Poliisin mukaan ei.
– Suurin osa jalankulkijoista kuitenkin noudattaa sitä. Suomalaiset ovat tässä lainkuuliaista kansaa verrattuna muuhun Eurooppaan. Ulkomaalaiset ihmettelevät Suomessa, miksi jalankulkija seisoo odottamassa valon vaihtumista, eikä mene tien yli silloin, kun autoja ei näy mailla halmeilla, sanoo poliisitarkastaja Heikki Kallio.
Jalankulkijoiden valvontaan valoristeyksissä ei ole tulossa Suomessa muutoksia lähitulevaisuudessa.
Lue myös: