Risteilyturisti nousee laivaan Pietarin satamassa. Illalla hän ihastelee Suomenlahden maisemia ja syö päivällistä ravintolasalissa, jonka lasisen katon läpi tuikkivat tähdet tai kesäisin yöttömän yön aurinko.
Laiva ehtii aamuksi Saimaan kanavalle. Laivan sulutus tallentuu kymmenien kameroiden muistikorteille, kun juuri aamiaisen syöneet turistit nousevat aurinkokannelle ihastelemaan maisemia ja nauttimaan virvoittavia juomia. Nopeimmat ovat ehtineet aamu-uinnille peräkannella olevalle ulkoaltaalle.
Tällainen risteilymatka voisi toteutua jo ensi vuosikymmenen alkupuolella, jos nyt tehtävät suunnitelmat etenevät tilaukseen asti.
Aalto-yliopiston meritekniikan opiskelijoiden suunnittelema Suomi 100 -juhlavuoden loistoristeilijä on ensimmäinen alus, joka on tarkoitettu erityisesti Saimaalle tai Turun saaristoon.
– Saimaan kanava rajoittaa laivojen kokoa melkoisesti, mutta sinne voitaisiin rakentaa laiva, joka mitoiltaan vastaa Euroopan jokiristeilyissä käytettäviä aluksia, sanoo opiskelija Veikko Ahola Aalto-yliopistosta.
Tosin uuden laivanrakennustekniikan ansiosta Saimaalle olisi mahdollista rakentaa suurempi, jopa kuusikerroksinen risteilyalus, jonka suurista ikkunoista olisi mahdollista matka edetessä vaihtuvia maisemia.
Sama alus päivämatkoille ja pidempiin risteilyihin
Pietarin ja Saimaan välisessä liikenteessä alukseen mahtuisi noin 70 hyttiä. Silloin se voisi kuljettaa kerrallaan 140–150 matkustajaa.
Laivan hytit tehtäisiin moduuleista, jolloin hyttien määrää voi lisätä tai vähentää tarpeen mukaan. Tarvittaessa aluksen pystyisi muuttamaan nopeasti päiväristeilyihin paremmin soveltuvaksi ravintolalaivaksi.
– Alukseen mahtuisi tuolloin 400 matkustajaa, sanoo Veikko Ahola.
Aalto-yliopistossa on tutkittu laajemminkin moduulitekniikan tuomista laivanrakennukseen.
– Tekniikka on täysin mahdollinen, ja idea on herättänyt muutaman suuria valtameriristeilyjä tekevien varustamojen kiinnostuksen, sanoo meritekniikan professori Pertti Kujala Aalto-yliopistosta.
Loistoristeilijä pienoiskoossa
Saimaalle ja Turun saaristoon suunniteltu alus on kuin loistoristeilijä pienoiskoossa. Yksi erikoisuuksista on suuri saunaosasto, josta pääsisi uimaan luonnonveteen laivan perästä avautuvalta laiturilta. Laivassa olisi myös oma uima-allas.
Laivan kannelle voisi laskeutua helikopterilla.
– Laivan sisätiloista saataisiin näyttäviä, jolloin se soveltuisi paremmin premium-luokan risteilyihin, pohtii professori Kujala.
Uudentyyppiset kansi- ja tukirakenteet tuovat keveyttä
Saimaalle suunnitellussa aluksessa hyödynnettäisiin vielä kehittelyssä olevaa laivanrakennustekniikkaa. Uudentyyppisen kansi- ja tukirakenteen ansiosta laivasta tulee kevyempi kuin perinteisistä laivoista. Tämä mahdollistaa jopa kahden lisäkerroksen rakentamisen laivaan.
– Runko tulisi erikoislujasta teräksestä, mutta kansirakenteet alumiinista, sanoo professori Kujala.
Saimaan kanavaan mahtuvat enintään 12,6 metriä leveät ja 82,5 metriä pitkät laivat. Aluksen syväys voi olla enintään 4,35 metriä. Tällöin risteilyaluksesta tulisi väkisinkin kapea, mutta korkea.
– Olemme laskeneet, ettei lujuuden tai vakavuuden kanssa olisi ongelmaa, vakuuttaa Kujala.
Risteilyjen suosio kasvussa – mutta ei Saimaalla
Euroopassa jokiristeilyjen suosio on viime vuosina kasvanut sitä mukaa, kun entistä useampi haluaa välttää liikenteen päästöjä. Saimaalle ja Turun saaristoon suunniteltu alus käyttäisi nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä.
Saimaalla laivamatkailu sen sijaan on vähentynyt, kun m/s Brahe myytiin muutama vuosi sitten Norjaan ja m/s Blue White Eagle romutettiin. Ensi kesänä pidempiä risteilyjä tekee vain yksi alus, savonlinnalainen m/s Puijo. Uusia matkustaja-aluksia ei ole nähty Saimaalla kymmeniin vuosiin.
– Saimaa on vielä täysin hyödyntämätön mahdollisuus matkailussa, hämmästelee opiskelija Veikko Ahola.
Risteilyaluksen hinnaksi Aalto-yliopisto arvio 60–70 miljoonaa euroa.
– Tällä hetkellä parikin vakavasti otettavaa investoijaa pohtii, voitaisiinko konseptia viedä eteenpäin, sanoo professori Kujala.
Parhaillaan tutkittavana on kaksikin reittiä. Toisessa alus liikennöisi Pietarista Saimaalle. Toinen olisi Saimaalta tehtävä rannikkoristeily Turun saaristoon. Reitti olisi sama, jota m/s Kristina Brahe liikennöi vuoteen 2010 asti.
Aluksen jääluokka 1A mahdollistaa risteilyjen jatkamisen myös talvella.
Lue seuraavaksi: Aasia-asiantuntija: Kiinalaisturistit pitää houkutella Saimaalle laivaristeilyillä