Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi torstaina kaksi miestä vankeustuomioihin taideväärennöksiin liittyen.
Vuonna 1950 syntynyt mies tuomittiin 1,5 vuodeksi vankeuteen yllytyksestä törkeään väärennökseen ja törkeästä petoksen yritykseen.
Vuonna 1975 syntynyt mies tuomittiin niin ikään 1,5 vuodeksi vankeuteen törkeän petoksen yrityksestä ja törkeän väärennöksen yrityksestä.
Rikosketjussa taiteilija houkuteltiin tekemään tauluja edesmenneen taiteilijan Ilkka Lammin tyyliin ja signeeraamaan maalaukset hänen nimiinsä. Lammi kuoli vuonna 2000, ja väärennettyjä teoksia ilmestyi helmikuussa 2011 myyntinäyttelyyn.
Ilkka Lammin sisar meni tutustumaan tauluihin, totesi taulut epäaidoiksi ja ne otettiin pois näyttelystä. Kaikista maalauksista oli jo etukäteistarjoukset aina 20 000 euroon asti.
Tuomiot eivät ole lainvoimaisia.
Lempääläläinen väärentäjä
Miesten tuomiot kytkeytyvät Suomen suurimpaan taideväärennösvyyhtiin, koska he käyttivät samaa väärentäjää kuin viime vuonna käsitellyssä valtaisassa rikosjutussa.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi viime vuonna kymmenen henkilöä Suomen rikoshistorian suurimmassa taideväärennösjutussa eri pituisiin vankeusrangaistuksiin.

Myydyt taulut oli signeerattu kuuluisten taiteilijoiden nimiin, kuten Akseli Gallen-Kallela, Helene Schjerfbeck, Eero Järnefelt ja Reidar Särestöniemi. Kallein myyty väärennös, Gallen-Kallelan nimiin merkitty, Imatrankoskea esittävä taulu myytiin yksityishenkilölle 135 000 eurolla.
Laajan taideväärennösjutun taiteilija sai itse vajaan kahden vuoden ehdollisen tuomion. Taiteilija arvioi oikeudelle tehneensä 10–20 Ilkka Lammin taulua.
Oikeudenkäynti kesti lähes viisi vuotta
Nyt annettujen tuomioiden teot sattuivat Lempäälässä vuosina 2010–2011. Miehet kiistivät suurimman osan syytteistä. He myös vaativat oikeudenkäynnin viivästymisestä korvauksia.
Petoksella on tavoiteltu Pirkanmaan käräjäoikeuden mukaan huomattavaa, noin 100 000–150 000 euron suuruista hyötyä ja petos on oikeuden mukaan myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.
Oikeudenkäynti kesti lähes viisi vuotta. Käräjäoikeuden mukaan viivästymisen hyvittämiseen ei ole perusteita, koska rikosjuttu on liittynyt laajempaan kokonaisuuteen ja asia on ollut tavallista rikosjuttua monimutkaisempi.
Lue lisää:
Edelfelt-väärennösten metsästäjä: “Tärkeintä, että rikolliset saadaan vastuuseen”