Kaksi kuukautta sitten Juan Guaidó oli tavallinen kansanedustaja Venezuelan parlamentissa.
Presidentti Nicolás Maduron hallitsemassa maassa parlamentaarikoilla ei ole juuri valtaa, ja harva Venezuelan rajojen ulkopuolella oli koskaan edes kuullut Guaidósta.
Nyt hän on julistautunut Venezuelan presidentiksi.
– Vannon ottavani väliaikaisesti vastaan Venezuelan presidentin tehtävät, jotta tämä vallananastus saadaan päättymään, Guaidó sanoi keskiviikkona pääkaupunki Caracasissa.
Pian tämän ilmoituksen jälkeen Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmaisi tukensa Guaidólle. Myös monet Latinalaisen Amerikan maat ovat asettuneet uudet presidentin taakse.
Minkälaista poliitikkoa he oikein tukevat?
Järjesti opiskelijamielenosoituksia
35-vuotias Guaidó nousi Venezuelan parlamenttiin vuonna 2015. Hänen poliittinen uransa on kuitenkin vanhempaa perua.
Nuori insinööriopiskelija muuttui aktivistiksi edeltävällä vuosikymmenellä, kun Venezuelan presidentti Hugo Chávez päätti olla uusimatta maan suosituimman tv-kanavan toimilupaa. Päätös sai opiskelijat kaduille ja Guaidón organisoimaan protesteja.
Chávezia vastustaessa Guaidó tutustui Leopoldo Lópeziin. Miehet ystävystyivät nopeasti ja Guaidó auttoi Caracasin entistä pormestaria perustamaan keskustavasemistolaisen Kansan tahto -puolueen. Kun López vangittiin vuonna 2014, hän valitsi Guaidón puolueen uudeksi johtajaksi.
Guaidón perhetausta ei ole venezuelalaiselle päättäjälle tyypillinen eli vauras. Tulevaisuuden oppositiojohtaja kasvoi kuuden sisaruksen kanssa pienessä La Guairan satamakaupugissa pääkaupungin liepeillä. Hänen isänsä oli lentäjä.
Vuonna 1999 heidän perheensä selvisi mutavyörystä, joka surmasi tuhansia ihmisiä Vargasin osavaltiossa.
– Kun arkipäiväinen elämä yhtäkkiä katosi, se pakotti meidät irrottautumaan materiaalisista asioista. Mutta se toi meidän enemmän yhteen, Guaidó kertoi El Nacional -sanomalehdelle viime kuussa.
Guaidón puoliso on entinen opiskelijajohtaja Fabiana Rosales. Parin esikoinen syntyi vuonna 2017 Venezuelaa vavisuttaneiden protestien aikaan. Samoissa mielenosoituksissa Guaidó sai kumiluodista arven kaulaansa ja mursi kätensä.
Keskiössä Maduron vastustaminen
Guaidón johtamalla Kansan tahto -puolueella on vain 14 paikkaa 167-paikkaisessa parlamentissa. Se kuuluu kuitenkin Maduroa vastustavaan koalitioon, jolla on enemmistö parlamentissa.
Tämä asema mahdollisti, että nuori päättäjä valittiin parlamentin puhemieheksi tammikuun 5. päivänä, viikko ennen Maduron uuden virkakauden alkamista.
Guaidón ajamaa poliittista linjaa on toistaiseksi vaikea määritellä tarkasti, sillä Maduron vastustaminen on niin voimakkaasti hänen kampanjansa keskiössä. Puolueen omien verkkosivujen mukaan Kansan tahto -puolueen päämäärä on rakentaa turvallisempi ja vauraampi maa kaikille venezuelalaisille.
Parlamentissa Guaidóa on kiitelty sujuvasanaiseksi johtajaksi, joka on onnistunut yhdistämään eripuraisen joukon lainsäätäjiä. Nyt oppositiojohtajan haasteena on, miten yhdistää koko maa ja asevoimat presidentti Maduron vastaan.
Lue lisää:
Brasilia tunnustaa Venezuelan oppositiojohtajan maan lailliseksi presidentiksi