Lontoosta Suomeen muuttaneen Jane Mayhew-Smithin perheessä huoli ja epävarmuus ovat olleet arkipäivää kesästä 2016 lähtien.
Silloin britit päättivät kansanäänestyksellä erota Euroopan unionista.
Mayhew-Smith on asunut Suomessa reilut kymmenen vuotta. Joulukuussa 2008 hän aloitti tutkijan työt Helsingissä sijaitsevassa Euroopan kemikaalivirastossa, joka on yksi EU:n erillisvirastoista.
Nyt työpaikan tulevaisuus on epävarma. EU-viraston työsopimuksessa edellytetään, että työntekijä on jonkin EU:n jäsenvaltion kansalainen.
Jos Britannia eroaa EU:sta ilman sopimusta, niin Britannian kansalaiset, joilla ei ole muun EU-maan kansalaisuutta, menettävät työpaikkansa Euroopan kemikaalivirastossa.
– Olen hyvin huolissani. Tilanne on ollut hyvin stressaava vuoden 2016 kansanäänestyksen tuloksesta lähtien. Tässä on paljon epävarmuutta. Sekin on epävarmaa toteutuuko brexit ja jos näin on, niin millä tavalla, Mayhew-Smith sanoo.
Suomessa hyvä kasvattaa tyttäriä
Pian brexit-äänestyksen tuloksen selviämisen jälkeen Mayhew-Smith päätti hakea Suomen kansalaisuutta. Päätös ei kuitenkaan johtunut pelkästä halusta säilyttää työpaikka Euroopan kemikaalivirastossa.
– Mielestäni Suomi on todella hyvä paikka perheelle. Täällä on paljon hyviä naisten roolimalleja tyttärillemme. He näkevät naisten tekevän kaikenlaista kuten ajavan raitiovaunuja ja busseja sekä työskentelevän rakennustyömailla. Sellaista ei näe Britanniassa kovin paljon.
Mayhew-Smith aloitti kansanäänestyksen jälkeen suomen kielen teho-opinnot saadakseen Suomen kansalaisuuden.
Kielen opiskelu oli rankkaa, koska iltaisin järjestettäviä kursseja oli kolmena iltana viikossa. Siksi Mayhew-Smithille jäi aiempaa vähemmän aikaa perheelleen.
Mayhew-Smithin perheeseen kuuluu freelance-toimittajan töitä tekevä mies sekä 8- ja 11-vuotiaat tyttäret. He kaikki ovat Britannian kansalaisia.
Vanhempi lapsista oli vuoden ikäinen, kun perhe muutti Suomeen. Nuorempi on syntynyt täällä.
Epävarmuus jatkuu takarajan tuntumaan
Jane Mayhew-Smith toteaa, että lapset ovat hyvin huolissaan Britannian EU-eron takia.
– Lapset murehtivat siitä, että joutuisimme muuttamaan ja he joutuisivat jättämään kaikki ystävänsä.
Mayhew-Smith kävi kielikursseilla kahden vuoden ajan. Toukokuussa 2018 hän läpäisi vaadittavan kielikokeen ja laittoi heinäkuussa kansalaisuushakemuksen vetämään.
– Hain kansalaisuutta myös tyttärilleni, koska haluan, että heillä olisi vanhempana mahdollisuus asua, opiskella ja työskennellä Suomessa, jos he niin haluavat.
Maahanmuuttovirastosta kerrottiin, että kansalaisuushakemuksen käsittely vie 6–10 kuukautta. Käsittelyn takaraja umpeutuu huhtikuussa. Silloin Britannia on näillä näkymin eronnut EU:sta, koska brexitin takaraja on maaliskuun lopussa.
– Hakemukseni käsittely on alkanut. Viranomaiset ovat esittäneet lisäkysymyksiä, joten toivon, että saan tuloksen ennen huhtikuuta ja brexitiä. Mutta se ei ole varmaa.
Koulupaikoista huolta
Molemmat tyttäret käyvät Helsingin eurooppalaista koulua. EU-instituutioiden työntekijöiden lapsille on taattu paikat koulusta. Heidän ei tarvitse maksaa lukukausimaksuja.
Mayhew-Smith kertoo, että jos hän menettää työnsä Euroopan kemikaalivirastossa, heidän pitää maksaa lukukausimaksut.
– Koulu on ilmaissut, että lapsemme voisivat jäädä. Mutta se ei ole varmaa. Oppilaspaikkoja on rajoitetusti, koska se on pieni koulu. Lukukausimaksujen maksaminen olisi vaikeaa, jos minulla ei olisi töitä.
Jos Mayhew-Smith ei saa Suomen kansalaisuutta eikä löydä uutta työtä Suomesta, niin hän aikoo palata perheineen Britanniaan. Silloin hän toivoo löytävänsä uuden työn kemikaalialalta.
Julian sai kansalaisuuden
Euroopan kemikaalivirastossa tutkijana myös työskentelevä britti Julian Roberts saavutti viime vuonna sen, mistä Jane Mayhew-Smith vasta haaveilee.
Birminghamista kotoisin olevasta Robertsista tuli Suomen kansalainen maaliskuussa 2018. Mies kertoo juhlineensa saavutusta suomalaisin menoin. Hän saunoi, käveli jäällä ja joi suomalaista mustikkaviiniä.
Myös Roberts päätti hakea Suomen kansalaisuutta sen jälkeen, kun Britannia oli päättänyt lähteä EU:sta. Tuolloin hän oli asunut viisi vuotta Suomessa.
Roberts kertoo, että hän tunsi jo valmiiksi hengenheimolaisuutta Suomeen. Hän muun muassa nauttii Nuuksion kansallispuistossa vaeltamisesta ja ruoanlaitosta nuotiolla.
– Minulla on täällä asunto, poikani tuli maahan kaksivuotiaana ja tyttäreni on syntynyt täällä. Kansalaisuuden hakemisessa oli järkeä, Roberts sanoo.
Kansalaisuuden saamiseksi ja sitä kautta työpaikan turvaamiseksi Robertsilla oli edessä uuden kielen opiskelu.
Ruotsin opiskelu tuntui helpommalta
Roberts päätti opetella ruotsin kielen, koska englannin sukulaiskielenä se tuntui helpommalta vaihtoehdolta kuin suomen pänttääminen. Hän arveli, että suomen kielen oppiminen olisi vaatinut kokopäiväistä opiskelua.
– En voinut lopettaa työntekoa puoleksi vuodeksi. Minulla on kaksi pientä lasta ja vaimo elätettävänä. Ruotsin kieli oli oikea valinta, koska pystyin opiskelemaan vain iltaisin ja viikonloppuisin.
Roberts oppi puhumaan ruotsia iltakurssien sekä Uppsalassa kesällä 2017 käymänsä kuuden viikon intensiivikurssin avulla. Marraskuussa 2017 hän läpäisi kansalaisuuden saamiseksi edellytetyn kielikokeen.
– En opetellut kieltä ainoastaan saadakseni kansalaisuuden. Opettelin sen, koska kieli on yksi keino integroitua yhteiskuntaan. Pystyin esimerkiksi hoitamaan erään asian kuluttajaviranomaisen kanssa ruotsin kielellä.
Kun Roberts maaliskuussa viettää Suomen kansalaisuuden saamisen ensimmäistä vuosipäivää, hänen naapurinsa aikoo viedä hänet puulämmitteiseen saunaan ja juottaa hänelle erilaisia vodkia.
Jane Mayhew-Smith ja Julian Roberts kertovat, että Suomessa asuvia brittejä Britannian EU-erossa huolestuttavat varsinkin terveydenhuoltoon, eläkkeisiin sekä opiskelu- ja työskentelyoikeuteen liittyvät asiat.
Kelan etuuksiin voi tulla jotain muutoksia
Kelan kansainvälisten asioiden osaamiskeskuksen päällikkö Suvi Rasimus kertoo, että Kela arvioi parhaillaan sitä, miten Brittannian ero EU:sta ilman minkäänlaista sopimusta vaikuttaisi Britannian kansalaisten sosiaalietuuksiin Suomessa.
Rasimuksen mukaan sopimuksettoman brexitin jälkeen Britannian kansalaiset olisivat suurilta osin samassa asemassa kuin muut niin sanotut kolmansien maiden kansalaiset kuten esimerkiksi Venäjältä tulleet henkilöt.
Rasimus sanoo, että monien Suomessa pitempään olleiden etuisuuksissa ei todennäköisesti tapahtuisi suuria muutoksia, mutta neuvottelutilanteen ollessa vielä auki, mitään varmaa ei voida toistaiseksi sanoa.
– Muutoksia voi tulla, jos tällä hetkellä on esimerkiksi saanut etuuksia sekä Suomesta että Britanniasta. Muun muassa perhe-etuuksissa voi olla tällaisia tilanteita, Rasimus kertoo.
– Tiettyihin sairaanhoito-oikeuksiin voi olla jotain vaikutusta nimenomaan lyhyen aikaa Suomessa olleiden kohdalla.
Rasimus kehottaa Britannian kansalaisia seuraamaan Kelan ja muiden viranomaisten tiedotusta. Lisätietoa annettaan heti, kun on jotain kerrottavaa.
Maahanmuuttoviraston mukaan Suomessa on hieman yli 5 000 Britannian kansalaista. Virasto suosittelee kaikki Suomessa asuvia Britannian kansalaisia rekisteröimään oleskeluoikeutensa Suomessa.
Maahanmuuttovirasto ei pysty toistaiseksi antamaan ohjeistusta Britannian kansalaisille, miten heidän pitää toimia mahdollisen EU-eron jälkeen, jotta heidän oleskeluoikeutensa Suomessa säilyy.
Maahanmuuttoviraston apulaispäällikkö Raimo Pyysalo kertoo Ylelle, että viraston arvion mukaan noin 150 brittiä on hakenut Suomen kansalaisuutta brexitin vuoksi.
Lue myös:
Suuryritysten pako Britanniasta kiihtyy
Britannian pääministeri yritti avata Brexit-takalukon – ei uusia avauksia