Kylmää vettä hallituksen niskaan. Näillä sanoilla kommentoi demareiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman Talouspolitiikan arviointineuvoston raporttia.
Arviointineuvoston mukaan sote-uudistus ei todennäköisesti pienennä kestävyysvajetta hallituksen toivomalla tavalla.
Raportti menee niin pitkälle, ettei sen mukaan ole olemassa uskottavia arvioita tuottavuusvaikutuksista, joilla voitaisiin hakea säästöjä julkiseen talouteen. Ei ainakaan ilman, että palvelut huonenevat tai niiden saatavuus heikkenee.
– Kyllähän tämä raportti antaa kylmää vettä hallituksen niskaan. Tiivistetysti voi sanoa, että raportti vahvistaa hallituksen sote-rakennelman olevan vailla taloudellista pohjaa, Lindtman toteaa.
– Tämä raportti jättää kysymyksen, kannattaako hallituksen sote-uudistusta toteuttaa, toteaa puolestaan vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto.
Lindtmanin mukaan sote-malli riskeeraa hallituksen säästötavoitteet. Juha Sipilän (kesk.) hallitus linjasi hallitusohjelmassaan, että sote-uudistuksella ja muilla tuottavuustoimilla kirittäisiin kestävyysvajetta kolmella miljardilla eurolla.
Hallitus arvioi kestävyysvajeen olevan kymmenen miljardia euroa, minkä hallitus aikoi kuroa umpeen.
Viime vuoden marraskuussa julkaistut heikentyneet väestöennusteluvut vaikeuttavat hallituksen urakkaa entisestään, sillä ne kasvattivat kestävyysvajearviota. Valtiovarainministeriön tuoreimman laskelman mukaan kestävyysvaje on nyt 4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Hallituskauden alussa vastaava luku oli viisi prosenttia. Kestävyysvajeella arvioidaan julkisen talouden menoja ja tuloja pitkällä aikavälillä.
Orpo: Hallitus on onnistunut talouspolitiikassaan
Hallituksessa on toinen ääni kellossa. Valtiovarainministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo nostaa raportista esille hallituksen onnistumiset.
– Raportista käy selkeästi esille, että hallitus on onnistunut talous- ja työllisyyspolitiikassaan. Yllätimme myös arviointineuvoston, joka ei tainnut aiemmin uskoa työllisyystavoitteen saavuttamiseen, Orpo sanoo.
Hallitus asetti kautensa alussa tavoitteekseen 72 prosentin työllisyysasteen, johon harvat uskoivat. Myös talouspolitiikan arviointineuvosto piti tavoitetta liian kovana vielä toissa vuoden alussa.
Hallituspuolueiden edustajilla on selvä vastaus raportin sote-kritiikkiin.
– Se meille vasta maksaisi, jos emme toteuttaisi uudistuksia Suomessa. Pitää muistaa kuitenkin, että kaikista tärkeintä on onnistuminen uudistusten toimeenpanossa, sanoo keskustan kansanedustaja Markus Lohi.
Raportti kritisoi nykyhallituksen antamia veronalennuksia vuosina 2017 ja 2018. Arviointineuvoston mukaan korkeasuhdanteessa olisi pitänyt harjoittaa kiristävää finanssipolitiikkaa.
– Minulla on erilainen suhtautuminen työn verotukseen ja sen alentamiseen kuin arviointineuvostolla. Minun mielestäni työn verotusta kannattaa maltillisesti keventää, koska hyvinvointi kasvaa työstä, Orpo sanoo.
Kokoomuksen ja Orpon mukaan verotuksen painopistettä pitää siirtää tuloista enemmän ympäristö-, ilmasto- ja kulutusveroihin.
Leikkauslistat vaalikeskusteluihin?
Viime eduskuntavaaleissa puolueilta vaadittiin leikkauslistoja, joilla ne puuttuisivat kestävyysvajeeseen, joka on valtiovarainministeriön arvion mukaan yhä totta.
Pitääkö puolueiden jälleen kaivaa esille leikkauslistoja vaalikeskusteluihin?
– Joitakin leikkauslistoja voi varmasti ottaa esiin, kun ilmastonmuutokseen pitää reagoida. Esimerkiksi erilaiset tuet fosiilisille polttoaineille ja yritystuet ovat vihreiden leikkauslistalla, Haavisto sanoo.
Haavisto kuitenkin korostaa työllisyysasteen nostamista keinona, jolla voidaan parhaiten puuttua kestävyysvajeeseen. Samaa mieltä on myös demareiden Lindtman.
– Nyt olisi viimeinen hetki käynnistää rakenteellisia uudistuksia, joilla kestävästi lisätään työllisyyttä. Eli laajennetaan oppivelvollisuutta, toteutetaan perhevapaauudistus, panostetaan varhaiskasvatukseen ja tehdään kannustava sosiaaliturvauudistus.
Toimia työllisyysasteen eteen tarvitaan, ainakin mikäli uskotaan valtiovarainministeriön tuoreinta ennustetta. Ministeriön pitkän ajan ennusteen mukaan työllisyysaste nousee vuoteen 2023 mennessä 73 prosenttiin, mutta kymmenen vuotta myöhemmin luku laskee 70,8 prosenttiin.
Lue lisää: