Halpaa työvoimaa ja edullista sähköä. Muun muassa nämä ovat yllykkeenä, kun Karjalan tasavalta houkuttelee suomalaisia yrityksiä investoimaan rajan taakse Värtsilään.
Värtsilän kylä on linnuntietä vain muutaman kilometrin päässä Niiralan raja-asemasta. Suomi menetti alueen sodassa Neuvostoliitolle, mutta nyt suomalaisia haluttaisiin takaisin Värtsilään.
Kylässä asuu parituhatta ihmistä, eikä sinne pääse ilman rajavyöhykelupaa. Lupa tarkastetaan kylään johtavan tien varrella olevassa tarkastuspisteessä.
Alue valmis jo kahden vuoden kuluttua?
Pian kaikki on toisin, ainakin jos uskoo Karjalan tasavallan varapääministeriä. Nuorella, vain 32-vuotiaalla Dmitri Rodionovilla on näppiensä alla peräti neljä eri ministeriötä, ja nyt hän tekee suomalaisille tarjouksen, josta hänen mukaansa ei kannata kieltäytyä.
Tarjous sisältää useita erilaisia veroalennuksia ja maksujen poistamista kaikilta niiltä yrityksiltä, jotka investoivat tulevalle erityistalousalueelle.
– Varmaan kaikkein suurin etu on tänne tuotujen laitteiden ja raaka-aineiden tullittomuus, Rodionov arvelee.
Varapääministerin mukaan erityistalousalue voisi olla totta jo kahden vuoden kuluttua eli vuonna 2021.
Suunniteltu erityistalousalue on laajuudeltaan 177 hehtaaria. Rodionovin mukaan alueella on jo tehty tarvittavat geologiset tutkimukset, mutta minkäänlaista infrastruktuuria siellä ei vielä ole.
– Se voisi maksaa kaksi miljardia ruplaa, hän laskee.
Ruplan nykyisellä kurssilla summa on noin 28 miljoonaa euroa.
Venäläisten mielestä pakotteet eivät ole ongelma
Suomi on muiden EU-maiden tavoin asettanut Venäjälle Krimin valtauksen vuoksi talouspakotteita, ja Venäjä on puolestaan asettanut EU-maille vastapakotteita.
Varapääministeri Dmitri Rodionovin mielestä pakotteet eivät olisi erityistalousalueen kannalta minkäänlainen ongelma, sillä suomalaisyritykset toimisivat Venäjän rajojen sisäpuolella.
– Erityistalousalueelle rekisteröityneitä suomalaisyrityksiä kohtaan ei tule minkäänlaisia pakotteita, Rodionov lupaa.
Entä jos erityistalousalue ei kiinnosta suomalaisia? Rodionovin mielestä sekään ei olisi Karjalan tasavallan näkökulmasta ongelma.
– Silloin tänne tulee venäläisiä yrityksiä, hän napauttaa.
"Hyvä asia kylän kehitykselle"
Erityistalousaluetta on suunniteltu muutama kilometri Värtsilän kylästä etelään.
Traktorin sisäkumista tehdyssä pulkassa lasta vetävän Sergei Anuskevitsin korvissa kaavailut kuulostavat hyvältä.
– Jos Värtsilässä olisi tämä systeemi, se olisi oikein hyvä systeemi, hän hymyilee.
Samaa mieltä on kylän keskustassa asioiva Sergei Zarkov.
– Se olisi hyvä asia kylän kehitykselle. Tulisi työtä, hän kiteyttää.
Zarkovin mukaan kylässä on tällä hetkellä paljon sellaisia nuoria, joilla ei ole työtä.
Turvallisuusalan palveluksessa olevien kohdalla tilanne näyttää sen sijaan päinvastaiselta. Tämän sai havaita myös Ylen uutisryhmä, joka vietiin alueelta kuulusteluun kesken jutunteon.
Paperit olivat kunnossa, mutta kun ryhmä palasi takaisin kylään, iskivät sen kimppuun uudet univormumiehet. Tällä kertaa asia hoitui kuitenkin puhelimitse, eikä uutta kuulustelukäyntiä tarvittu.
Suomalaiset seuraavat toistaiseksi katseella
Suomen puolella rajaa erityistaloushanke on tähän saakka ollut huonosti tiedossa. Venäläiset ovat informoineet hankkeesta Suomen viranomaisia, mutta suomalaisille yrityksille asiasta on ollut niukalti kerrottavaa.
Yksi ainakin periaatteessa kiinnostuneista on metsäteknologiayritys Kesla, jolla on tuotantoa Pohjois-Karjalassa.
Venäläisten mukaan Kesla on käynyt asiasta jo keskusteluja Petroskoissa, ja sikäläisten lehtitietojen mukaan yritys olisi jopa pohtimassa mahdollisuutta siirtää tuotantoaan Suomesta.
Keslan toimitusjohtaja Simo Saastamoinen nauraa tällaisen uutisen nähtyään makeasti.
– Meillä ei ole suunnitteilla mitään konkreettista operatiivista toimintaa Venäjälle, hän vakuuttaa.
Saastamoinen kertoo, että yksi yrityksen asiakkaista on suunnittelemassa valmistuksen aloittamista Venäjällä. Sillä voi hänen mukaansa olla vaikutusta Keslan toimintaan, jos protektionismi tulevaisuudessa lisääntyy.
Saastamoisen mielestä paljon pitää kuitenkin sitä ennen muuttua.
– Venäjän valtion tai Karjalan tasavallan pitää investoida aika paljon, että siellä olisi toimintaedellytyksiä, hän pohtii.
Konkretiaa kaivataan
Petroskoissa Suomen silminä toimiva konsuli Tarvo Nieminen on samoilla linjoilla kuin Saastamoinen. Nieminen on seurannut hankkeen kehittymistä aitiopaikalta, mutta ei vieläkään pysty sanomaan, mistä siinä tarkalleen ottaen on kyse.
– Jos ei nyt ihan lähtötelineissä olla, niin jonkinlaisessa suunnitteluvaiheessa kuitenkin, hän muotoilee diplomaattisesti.
Niemisen mukaan yritysten olisi tärkeää tietää, millaisia konkreettisia etuja sijoittuminen erityistalousalueelle tarjoaisi, ja mitä se toisaalta sinne meneviltä edellyttäisi.
Erityistalousalueen on määrä olla valmiina vastaanottamaan yritykset jo kahden vuoden kuluttua. Niemisen mielestä alueen havaitseminen on paikan päällä kuitenkin vaikeaa.
– Epäilen, että sitä ei ole siellä silmin nähtävissä, hän virnistää.