– Olin ollut saman sähköyhtiön asiakas noin 10 vuotta ja sitten paukahti tällainen kirje.
Vartijana työskentelevä nainen vaikuttaa vieläkin kiihtyneeltä, vaikka tapahtumasta on likimain vuosi.
Hän oli muuttamassa toisessa kerrostaloasunnossa asuvan miehensä ja lastensa kanssa saman katon alle, isoon omakotitaloon. Kumpikin oli hoitanut sähkölaskunsa aiemmin säntillisesti.
Sähköyhtiö vaati heitä maksamaan 1 500 euron vakuuden, tai sähköt ja vesi katkaistaisiin keskellä talvea sähkölämmitteisestä talosta. Perusteena oli yksittäinen muutaman vuoden takainen luottotietohäiriömerkintä, joka näkyi rekisterissä, vaikka velka oli jo maksettu.
– Eivät katsoneet, mihin se liittyi. Sähköyhtiö toimi niin, että jos on merkintä, vakuusmaksuvaatimus lähtee automaattisesti.
Nainen haluaa esiintyä jutussa nimettömänä ammattinsa vuoksi.
Sähköyhtiön menettely oli virheellinen – kilpailu- ja kuluttajavirasto linjasi jo muutama vuosi sitten, ettei vakuuksia saisi vaatia pelkän häiriömerkinnän perusteella.
Kuluttajaneuvontaan tulee asiasta vuosittain muutamia kymmeniä yhteydenottoja vuosittain. Tämä on kuitenkin vain jäävuoren huippu, arvioi viraston lakimies Jukka Kaakkola.
– Useimmat maksavat vakuuden enempää kyselemättä, jos pystyvät.
Mutta eivät kaikki.
Neljännes vaatii vakuutta vain luottotietojen perusteella
Yle kysyi 68 sähkönmyyjältä ja 52 sähkön siirtoyhtiöltä, millä perusteella ja missä tilanteessa he vaativat vakuuksia.
– Tuntuma on, että vakuuksia vaaditaan edelleen melko kevein perustein, sanoo lakimies Jukka Kaakkola.
Kyselyn perusteella noin neljännes siirtoyhtiöistä katsoo, että pelkkä maksuhäiriömerkintä riittää vakuuden vaatimuksen perusteeksi. Toisaalta toinen neljännes ei vaadi yksityisasiakkailtaan missään tilanteessa vakuutta. Siirtoyhtiöistä lähes 60 prosenttia vastasi kyselyyn.
Sähköyhtiö voi joutua korvausvastuuseen, jos se on katkaissut sähköt ehtojen vastaisesti. Jukka Kaakkola
Sähköä myyvistä yhtiöistä alle 20 prosenttia vastasi. Näistä yhtiöistä noin kolmannes vaati vakuuksia joko pelkän maksuhäiriömerkinnän tai uuden asiakkuuden perusteella.
Kaakkolan mukaan jonkin verran ongelmia ilmenee sähkön talviaikaisessa katkaisussa. Sähkömarkkinalaissa kielletään tietyin ehdoin katkaisemasta sähköjä lokakuun ja huhtikuun välisenä aikana, jos vakituisen asunnon lämmitys on sähköstä riippuvainen.
Rajatapauksia on ollut, kun asunto ei ole ollut sähkölämmitteinen, mutta lämmitysjärjestelmä ei toimi ilman sähköä.
– Sähköyhtiö voi joutua korvausvastuuseen, jos se on katkaissut sähköt ehtojen vastaisesti ja kuluttajalle aiheutuu vahinkoa, sanoo Kaakkola.
Tuttua huttua rahavaikeuksissa painiville
Sähköyhtiöiden vakuusasioiden selvittely on tuttua Sosped säätiön kulttuuripajapäällikölle Jaana Vanhalalle. Säätiön Kainuun kulttuuripaja Marilyn tukee nuoria aikuisia mielenterveyskuntoutujia.
Vanhala ymmärtää sähköyhtiön kannan turvata rahojensa saanti. Toisaalta hänellä on ollut asiakkaita, jotka ovat selvinneet vuosia riivanneista velkaongelmista, mutta silti vakuuksia on vaadittu. Yhteinen tekijä on, että vanha luottohäiriömerkintä on edelleen rekisterissä. Vanhalan kokemuksen mukaan sähköyhtiöt käsittelevät tuoreita ja vanhoja merkintöjä usein samalla tavalla.
– Tilanteissa on aina pyritty näyttämään, että ihminen on kykenevä hoitamaan asioita. Mutta ikävä kyllä siitä ei hirveästi ole apua, Vanhala kertoo.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimies Jukka Kaakkolan mukaan monet sähköyhtiöt vaativat vakuuksia kuluttajilta vastoin viraston ohjetta.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan sähköyhtiöllä on oikeus vaatia kuluttajalta vakuus tai ennakkomaksu, jos siihen on erittäin painava syy. Syy voi olla esimerkiksi se, että kuluttaja on ilmeisen kyvytön suoriutumaan maksuistaan.
Tuumasin, että nyt laitoitte postia väärälle naiselle. Nainen
Viraston vakuusvaatimuksen esittämistä koskeva ratkaisu on heidän näkemyksensä siitä, kuinka lakia on noudatettava. Varsinaisiin sanktioihin päädytään vasta mahdollisen markkinaoikeuden päätöksen jälkeen.
Kuluttaja-asiamiehen tulkinnan mukaan painavaksi syyksi ei riitä pelkästään se, että kuluttajalla on maksuhäiriömerkintä. Sähkö on välttämättömyyspalvelu, jota ilman nyky-yhteiskunnassa ei tule toimeen. Sen saatavuus on turvattava kaikille taloudellisesta asemasta ja muista henkilökohtaisista olosuhteista riippumatta, mutta ei millä tahansa ehdoilla.
– Maksukykyä on tarkasteltava vakuuksia vaadittaessa tarkemmin. Jos maksukyvyttömyys on mennyt ohitse, ei vakuuksien vaatimiselle välttämättä ole perusteita, sanoo Jukka Kaakkola.
Kuluttaja-asiamiehen ratkaisu on tuttu Energiateollisuus ry:n markkinoista vastaavalle johtaja Pekka Salomaalle. Siitä on myös yhtiön sisäisissä koulutuksissa.
– Olemme linjauksen kanssa samaa mieltä, että kuluttajan maksukykyä pitää harkita kokonaisuutena. Jokainen yritys toki päättää itse, milloin vakuutta vaatii – noudattaen tasapuolisuutta.
Vakuuden määrä voi olla tuhansia euroja
Sähköyhtiön haluaman vakuuden määrä vaihtelee. Ylen kyselyn mukaan yleisimmin vaadittava vakuus vastaa kolmen kuukauden kulutusta tai siirtomaksun määrää. Pisin vakuusvaatimus oli eräällä sähkönsiirtoyhtiöllä: puolen vuoden arvioitu sähkönsiirtolasku piti suorittaa etukäteen, tai sähköä ei toimittaisi.
Käytännössä vakuuden euromäärä riippuu siitä, millaisesta asunnosta on kysymys. Suuren sähkölämmitteisen omakotitalon vakuus voi olla tuhansia euroja, kun pienen kerrostaloasunnon vakuus saattaa jäädä satasiin.
Ylen kyselyyn vastanneista sähkön myyjistä reilu 40 prosenttia haluaa vakuuden tililleen ennen kuin sähköä toimitetaan. Sähkön siirtoyhtiöt ovat pitkämielisempiä, noin neljännes haluaa rahat ensin.
Toisaalta ilman rahoja jäänyt siirtoyhtiö on tylympi: lähes 60 prosenttia Ylen kyselyyn vastanneista ilmoittaa lopettavansa sähkön toimituksen siihen. Sähkön myyjistä puolestaan kaksi kolmesta yrittää neuvotella asiakkaalleen uuden maksuaikataulun.
Lakitekstien kaivelu kannatti
Miten kävi vartijanaiselle, joka sai mielestään kohtuuttoman, 1 500 euron vakuusvaatimuksen?
– Tuumasin, että nyt laitoitte postia väärälle naiselle. Ei ole järkeä, että vaaditaan vakuuksia, jos on ollut vuosia asiakkaana ja vain osoite muuttuu.
Hän kysyi yhtiöltä vaatimuksen perustetta, mutta alkoi saman tien etsiä ennakkopäätöksiä. Ennen kuin yhtiö ehti vastata, nainen toimitti sinne ennakkotapauksia ja lakitekstiä.
Yhtiöltä tuli muutaman päivän päästä viesti, jossa he kertoivat olevansa väärässä ja pahoittelivat tietämättömyyttään.
– Ja aikoivat muuttaa käytäntöjään saman tien.
Kaikki sähköyhtiöiden vakuusvaatimukset eivät kuitenkaan ole turhia.
Perhe pelastaa
Monelle ongelmissa painivalle talouden hallinta on vaikeaa. Luottohäiriöitä on Suomessa tällä hetkellä pelkästään Asiakastiedon rekistereissä lähes 400 000 ihmisellä.
– Elämäntilanteiden sekamelskassa ja etuisuuksien vaihtumisessa sekä mielenterveys että talous kuormittuvat, sanoo kulttuuripajapäällikkö Jaana Vanhala.
Vanhalan mukaan vakuusvaatimukset ovat ongelmiin joutuneelle suuri kynnys. Vakuuksia vaativat muutkin kuin sähköyhtiöt, esimerkiksi vakuutus- ja puhelinyhtiöt.
– Jotta saadaan sähköt auki, pitäisi pystyä maksamaan vakuusmaksu sekä rästissä olevat sähkölaskut. Se saattaa olla esimerkiksi 1 500 euroa, eli kolmen kuukauden bruttotulot, sanoo Vanhala.
Onko sinulla omakohtaisia kokemuksia kohtuuttomilta tuntuvista vakuusvaatimuksista? Kerro minkälaisia, laita sähköpostia osoitteeseen heikki.ronty@yle.fi.