Tuusulan Riihikallion koulussa on menossa englannin tunti. Yhdeksäsluokkalaiset oppivat samalla myös ympäristöasioita – englanniksi. Ryhmä on tällä viikolla harvinaisen pieni, koska osa oppilaista on tutustumassa työelämään TET-harjoittelussa.
Oppilaat saavat yhdistetyllä englannin tunnilla erilaisia ympäristöön liittyviä ryhmätehtäviä, eikä oppikirjoja ole. Osallistuminen ja yhdessä tekeminen on tärkeää.
Opettaja ei kaada tietoa oppilaiden päähän ylhäältä alaspäin.
Tämä on juuri sitä, mitä uudessa opetussuunnitelmassa vaaditaan: digitaalisuutta, yhteisöllisyyttä ja laaja-alaisuutta.
Ylen kyselyssä uusi opetussuunnitelma saa kuitenkin opettajilta tyrmäyksen. Vain joka neljäs opettaja on sitä mieltä, että se edistää oppimista.
Rehtorit ovat aivan eri linjoilla. 62 prosenttia kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että uusi opetussuunnitelma auttaa oppimista
"Ei voi soveltaa kaikkeen"
Riihikallion koulun kielten lehtori Katariina Pekuri on sitä mieltä, että vapaa opetustyyli toimii, mutta sitä ei voi soveltaa kaikkiin aineisiin.
– Opettajien pitää itse pitää langat käsissä. Johonkin opettamiseen vanhanaikainen opettajalähtöinen opetus sopii paremmin kuin mikään muu. Joitakin juttuja voi teettää vapaammin.
Esimerkiksi matematiikan tunnit pidetään Tuusulan Riihikallion koulussa vanhaan malliin: opettaja opettaa ja oppilaat laskevat kynä sauhuten.
Ylen kyselyn mukaan opettajat ovat olleet takajaloillaan myös siitä, että heitä ei kuultu, kun opetussuunnitelmaa uudistettiin.
Riihikallion koulun rehtori Harri Saramola ymmärtää opettajien yskän.
– Kyllä heitä varmaan on kuultu, mutta kuinka hyvin kuinka hyvin heitä on ymmärretty siinä, mitä on koulun arki? Siinä on pieni kysymysmerkki.
"Eipä jää kirja kotiin"
Uuden opetussuunnitelman lähtökohta on, että opiskelu ei olisi enää yksinäistä puurtamista vaan yhdessä tekemistä. Toinen lähtökohta on digitaalisuus.
Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että englannin tunnilla ei käytetä oppikirjoja. Kotitehtävät jaetaan monisteina tai tehdään sähköisesti verkossa. Oppilaille tämä tuntuu sopivan.
– Minun mielestä tämä on ollut tosi mukavaa, kun on ollut erilaista opiskelua. Käydään vähän laajemmi asioita läpi ja erilaisissa kokoonpanoissa, sanoo Emmi Piipponen.
Luokkakaveri on samaa mieltä. Samuli Surakka ei kaipaa oppikirjaa.
– Itse en ole huomannut oppimisessa juuri eroja. Oikeastaan se on helpompaa, kun ei tarvitse huolehtia siitä, että kirja jää kotiin.
"Emme ole viihdetyöntekijöitä"
Ylen kyselyssä opettajia huolestutti eniten se, että oppilaiden väliset tasoerot kasvavat. Se on vaarana etenkin yläkoulussa. Riihikallion koulun rehtori Harri Saramolalle arvostelu on tuttua.
– Kyllä minä heitä jonkin verran etenkin yläkouluissa sympatiseeraan. Opetussuunnitelma on tehty alakoululähtöisesti. Siellä uusien asioiden kokeilu on helpompaa, koska luokanopettaja vastaa lähes kaikista oppitunneista, Saramola sanoo.
Näin opettajat arvioivat Ylen kyselyssä opetussuunnitelmaa
"Uuden opetussuunnitelman ajatukset ovat hienoja ja korkealentoisia. Valitettavasti se tarkoittaa sitä, että liian nuorille oppilaille sysätään liikaa vastuuta omista oppimisistaan."
"Oppiminen on liian vapaata ja itsenäisyyttä vaaditaan liikaa. "
"Uusi opetussuunnitelma lisää levottomuutta ja muutenkin levottomiin ja suuriin ryhmiin".
Uusien apuvälineiden käyttö koetaan myös välillä häiritseväksi ja kovaa arvostelua tulee myös siitä, että lapsilta vaaditaan liikaa itseohjautuvuutta, vaikka heillä ei ole siihen kykyjä.
"Koulu ei ole viihdelaitos emmekä me opettajat viihdetyöntekijöitä. Elämä on jatkuvaa oppimista ja usein melko kovaa työtä. Uusi opetussuunnitelma ei valmenna mitenkään tähän.
Juttua on täsmennetty klo 10.25: yläaste muutettu yläkouluksi.