Salossa Ihme ja Kumma -kahvilaa pyörittävä tukiyhdistys jätti perjantaina oikaisuvaatimuksen kaupunginhallitukselle, sillä yhdistyksen työllistämistukihakemus hylättiin. Kaupungin työllisyyspalvelu ei myöntänyt yhdistykselle avustusta kahden henkilön palkkaamiseen kehitysvammaisten työnohjaukseen.
Salon kaupungin kehityspäällikön Janne Hyvärisen mukaan saattaa käydä niin, että työllistämispalvelut keskitetään tulevaisuudessa yhdelle luukulle. Jos näin käy, ei tarvitse enää pohtia, kenen hallinnonalaan kuuluu vammaisten työllistäminen.
Hyvärinen perustelee näkemyksensä sillä, että ilmassa on muutoksen tuulia. Syksyllä kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd) esitti kirjallisen kysymyksen kehitysvammaisten yhdenvertaisesta oikeudesta työpalveluihin. Mäkisalo-Ropposen mukaan vammaiset henkilöt eivät hakeudu julkisiin työvoimapalveluihin siinä määrin, kuin selvitykset vammaisten työkyvyistä ja -haluista antaisivat odottaa.
Kirjalliseen kysymykseen vastanneen työministeri Jari Lindströmin (sin.) mukaan hallituksella on alueellisia kokeiluja, joilla pyritään siihen, että esimerkiksi nuoret kehitysvammaiset ohjautuvat muiden nuorten tavoin TE-palveluihin.
Ihme ja Kumma haluaa yhdenvertaisuutta
Salon kaupungin työllisyyspalveluiden mukaan anomus olisi kuulunut sosiaalitoimelle. Ihme ja Kumma haluaa kuitenkin yhdenvertaisuuden nimissä olla työllistämässä väkeä samoilla pelisäännöillä kuin muutkin.
Ihme ja Kumma ei halua, että vammaiset leimataan passiivisiksi avustettaviksi. Sosiaalitoimen asiakkaina kehitysvammaiset voisivat työllistyä lähinnä palkattomassa avotyössä ja toimeentulo muodostuisi lähinnä eläkkeestä.
Kehitysvammaliiton vuoden 2015 tutkimuksen mukaan vain noin 3 000 kehitysvammaista henkilöä kykenisi Suomessa oikeanlaisen tuen avulla työllistymään palkkatyöhön. Erot kuntien välillä ovat suuret.
Kehitysvammaliitto on jo pitkään vaatinut, että kuntien pitäisi luopua avotyötoiminnan tarjoamisesta ja siirtää henkilöstövoimavarat työllistymisen tukemiseen.
Kantelu eduskuntaan
Ihme ja Kumma Tuki -yhdistyksen kohtelusta lähti maanantaina myös kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle. Lakitoimisto Kumpuvuori Oy:n laatimassa kantelussa ihmetellään Salon kaupungin menettelyä: päätöstekstissä sanotaan, että työllisyysavustusta voidaan myöntää sellaisille yhdistyksille, joiden toiminta kohdistuu suoraan salolaisten heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistämiseen.
Kantelulla salolaiset haluavat testata, miten kaupungin päätös sopii pari vuotta sitten allekirjoitetun YK:n yleissopimuksen kanssa. Vammaisten henkilöiden oikeuksien viidennen artiklan mukaan kaikki henkilöt – myös vammaiset – ovat oikeutettuja ilman minkäänlaista syrjintää yhdenvertaiseen lakiin perustuvaan suojaan ja yhdenvertaisiin lakiin perustuviin etuihin.
Vammaissopimuksen 27. artiklan mukaan Suomen valtio tunnustaa vammaisten henkilöiden oikeuden tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa.
Lakimies Jukka Kumpuvuori ei halua arvioida kantelun läpimenon mahdollisuuksia. Kumpuvuoren mielestä prosessin aikana käytävä keskustelu vie myös asiaa eteenpäin.
Rahat käyvät vähiin
Ihme ja Kumma Tuki ry:n puheenjohtaja Jorma Nurminen on huolissaan yhdistyksen taloudesta ja toiminnan tulevaisuudesta. Toistakymmentä nuorta työskentelee yhdistyksen kahvilassa ja muutamia talon ulkopuolisissa työpaikoissa.
Kaupungilta anotun tuen turvin yhdistys olisi Nurmisen mukaan voinut palkata 4–6 pitkäaikaistyötöntä työmarkkinatuella olevaa kehitysvammaista vuodeksi. Sosiaalitoimen kautta yhdistys ei halua tukea hakea ja sen hakuaika meni jo umpeen.
Kehittämispäällikkö Janne Hyvärisen mukaan kaupungin työpalveluilla on myös muita tukimuotoja, joita Ihme ja Kumma voi hyödyntää.
Ihme ja Kumma -kahvilan väen allekirjoittamassa oikaisuvaatimuksessa puhutaan vahvasti oman työpaikan puolesta:
”Ihme ja Kumma on ainoa paikka, jossa meitä on kohdeltu yhdenvertaisina ja ihmisinä. Ainoa paikka, missä meillä on annettu mahdollisuus onnistua ja epäonnistua ilman pelkoa. Ainoa paikka, jossa meitä on kuunneltu ja annettu tilaa meidän unelmillemme.”