– Viha on energiapiikin antaja, joka sysää kohti toimintaa, joko hyvää tai pahaa. Tunnelataus antaa halun ja innostuksen tehdä jotakin, selittää vihaa tutkinut filosofian tohtori Rauno Juntumaa.
Viha antaa sorretuille voimaa puolustaa oikeuksiaan. Usein ihmisen henkinen kasvu vahvemmaksi on saanut polttoainetta juuri vihasta, jonka avulla ihminen oppii asettamaan rajoja.
– Todennäköisesti Mahatma Gandhi ja Martin Luther King ovat aluksi kokeneet suuttumusta ja vihaa, mutta he osasivat lopulta toimimaan rakentavasti, tutkija sanoo.
Juntumaan mukaan viha voi ryöpsähtää kuin tulitikun raapaisusta. Varastoidut vihan ja nöyryytyksen tunteet voivat oikeanlaisen ärsykkeen takia räjähtää hetkessä. Joskus ärsykettä ei tule, jolloin ihminen haluaa keksiä syyn.
– Koska viha tuntuu joskus niin mukavalta.
Kollektiivinen viha palkitsee ja ruokkii
Juntumaa on tutkinut vihaa ja sen ilmenemismuotoja, ja kirjoittanut taannoin aiheesta kirjankin. Näin sosiaalisen median aikakaudella yksi vihan muodoista on yhteisöllinen viha, joka näkyy muun muassa vihapuheena verkossa.
Psykologi nostaa esimerkiksi poliitikon, joka kertoo tyytymättömälle kansalle kuka on syyllinen vallitsevaan ahdinkoon. Jos kansalainen on kokenut jo tilanteestaan vihan tunteita hän on herkkä uskomaan poliitikkoa.
– Mennään salamannopeasti mukaan. Ikään kuin koira hyökkää luun kimppuun, niin ihminenkin, kun heitetään täky, että tuolla on syyllinen, Juntumaa sanoo.
– Tämän jälkeen tuntuu hyvältä.
Juntumaan mukaan vihan vallassa oleva ihminen tuntee itsensä vahvemmaksi kuin mitä todellisuudessa onkaan. Lisäksi ihminen kokee yhteenkuuluvaisuutta muiden, samalla tavalla ajattelevien kanssa.
– Kaikkein ihaninta siinä on, että saa kuulua joukkoon, vaikka se olisi miten paha ryhmä. Tämä raju tunne voi mennä kaiken ohi, jopa itsesuojelun ja seksin.
Ryhmän tuki vahvistaa ja palkitsee vihan tunnetta. Rauno Juntumaan mukaan viha lopulta tyhmentää ihmistä, koska yksilön ajattelu ei välttämättä käynnisty ryhmässä.
– Kaikkein älykkäimmätkään ihmiset eivät pysty tätä vastustamaan. Ihmisen ajattelukyky voi heilahdella tilanteen ja asian mukaan.
Kuuntele Rauno Juntumaan koko haastattelu Radio Suomen Päivä -ohjelmassa