Ison ruokakaupan hedelmä- ja vihannesosasto pursuaa herkkuja myös sydäntalvella, mutta suomalaiset saisivat FinRavinto-tutkimuksen mukaan lisätä vihreää lautaselle. Vain 14 prosenttia miehistä ja 22 prosenttia naisista syö päivittäin puoli kiloa kasviksia eli ravintosuositusten mukaan.
Vuosikymmeniä Turun kaupungin terveyspalveluissa työskennellyt kotitalousneuvoja Anna Riitta Miettinen pohtii, että taustalla on monia syitä. Miettisen mukaan kasviksia pidetään kalliina, kuluttajien on vaikea hahmottaa oikeaa kasvisten määrää ja reseptit ovat mutkikkaita.
Miettisen työtoveri, ravitsemusterapeutti Saara Karjalainen tietää, että kasviksia opitaan syömään kotona. Lapsiperheissä motivaatio tai aika eivät riitä, kun lapset eivät pidä kasviksista. Pohdimme, miten selättää viisi yleistä kasvisten syömiseen liittyvää tekosyytä.
Väite 1. Kasvikset ovat kallista ruokaa
Kotitalousneuvoja Anna Riitta Miettinen törmää väittämään kasvisten kalleudesta usein. Hän tutki viime päivien lehti-ilmoituksia, joissa oli esillä kasvisten ja hedelmien hintoja.
– Kotimaiset kaalit, juurekset ja sipulit ovat halpoja läpi vuoden. Alle kahden euron kilohintaan löytyy tähänkin vuodenaikaan paprikaa, kurkkua ja tomaattia, jos vain vähän viitsii etsiä, kertoo Miettinen.
Ostimme tämän jutun kuvauksia varten kasviksia ja hedelmiä. Kassakuitista selviää, että esimerkiksi neljä kotimaista omenaa maksoi 1,16 euroa. Lähes kahden kilon keräkaali maksoi 1,67 euroa, ja 200 grammaa kotimaisia mustaherukoita sai 1,15 eurolla.
Väite 2. Kasvisruokien reseptit ovat liian mutkikkaita
Netti ja lehdet ovat täynnä reseptejä ja ruokatrendejä. Vaikka monet kiinnostavat ruoat ovat kasvispitoisia, niitä ei valmisteta.
– Tottumattomuus on yleisin syy. On saatu kotoa malli, että kasviksia ei käytetä paljon. Netin tai lehtien ohjeissa on paljon uusia, vieraita raaka-aineita. Ajatellaan, että antaa olla, kertoo kotitalousneuvoja Anna Riitta Miettinen.
Perusraaka-aineita kuten kaalia, porkkanaa ja kotimaista omenaa voisi suosia enemmän. Kotimaisista juureksista voi tehdä uunijuureksia. Kaali-omena-appelsiiniraaste on hyvä lisäke.
Väite 3. Pienten lasten vanhemmilla ei ole aikaa kokata
Ruuhkavuosien aikana vanhemmat vetoavat kiireeseen. Ravitsemusterapeutti Saara Karjalainen törmää tähän, kun hän neuvoo lapsiperheitä. Hän painottaa vanhempien esimerkkiä ruokapöydässä. Vain sillä tavalla lapset tottuvat kasviksiin.
– Vanhemmat kertovat, että ei ole helppo lähteä valmistamaan kasviksia, kun kotiin päiväkodista tai töistä. He kokevat, että se on työlästä ja siihen menee paljon aikaa, kertoo Karjalainen.
Lapsille voi tehdä selkeitä kasvisruokia. Salaateista lapset eivät usein pidä, joten aikuisten on turha tuhlata aikaa salaatinainesten pilkkomiseen. Esimerkiksi porkkanan voi antaa lapsen käteen sellaisenaan. Jotkut lapset kertovat pitävänsä enemmän kypsentämättömistä porkkanoista kuin keitetyistä.
Väite 4. Lapset eivät pidä kasviksista
Lapset eivät ota päiväkodissa ja koulussa kasviksia, jos ne eivät tule tutuiksi kotona. Tästä syystä vanhemmilla on suuri vastuu. Ravitsemusterapeutti Saara Karjalainen tietää, että kasvikset eivät kaikille lapsille maistu.
– Lapsille voisi tehdä porkkanasta tikkuja naposteltavaksi. Juhlapäivänä voi tehdä myös kermaviilidipin lisukkeeksi. Lapsista on hauskaa dippailla kasviksia kastikkeeseen. Ruokakaupan hedelmä- ja vihannesosastolta voisi poimia erivärisiä kasviksia ja hedelmiä yhdessä lasten kanssa, vinkkaa Karjalainen.
Ylipainoisten lasten valmennuksessa kannustetaan myös vanhempia lisäämään kasvisten syöntiä. Uuteen kasvikseen tottuminen vaatii 10–15 makukertaa. Turun kaupungilla on verkosta löytyvä Ensimaistaiset-ohje, jossa neuvotaan kasvisten tarjoamista lapsille vauvaiästä lähtien.
Tutkija Mari Sandell Turun yliopistosta on painottanut, että maun lisäksi lapsille ovat tärkeitä värit, hajut ja sormilla ruokien kokeileminen.
Väite 5. Kasvisten, vihannesten ja marjojen painoa on vaikea arvioida
Turun kaupungin kotitalousneuvonnan opetuskeittiössä vaaka on tuttu apuväline. Punnitsimme joitakin juureksia, hedelmiä ja marjoja. Kotitalousneuvoja Anna Riitta Miettinen yllättää valitsemalla nopeasti setin, josta tulee puoli kiloa kokoon.
– Tämä appelsiini painaa 250 grammaa. Syötävää jää 200 grammaa. Porkkanasta tulee noin 150 grammaa. Sitten pala kurkkua eli noin 130 grammaa ja kaalia eli noin 100 grammaa. Näistä tulee jo yli puoli kiloa, summaa Miettinen.
Päivittäinen suositus on syödä puoli kiloa kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Moni voi ajatella, että määrä tulee täyteen jo hedelmistä. Puoli kiloa appelsiineja maistuisi vaikka monena päivänä.
Miettinen muistuttaa, että koko määrästä hedelmiä ja marjoja voi olla 200 grammaa. 300 grammaa kasviksia, juureksia ja marjoja tarvitaan, jotta kokonaisuudesta saa tarpeeksi ravintoaineita.
Miettinen ottaa vielä esiin laatimansa kasvispainotteisen ruokavalion koko päiväksi.
– Aamulla moni syö kaurapuuroa tai jogurttia. Siihen voisi laittaa desilitran verran pakastemarjoja. Lounaalla makaronilaatikon oheen voisi ottaa kaali-porkkanaraastetta puolukkasurvoksella, välipalaksi klementiini tai appelsiini, ehdottaa Miettinen.
– Päivälliseksi vaikka linssikeittoa tomaattisurvoksesta. Siihen voi lisätä porkkanaa ja sipulia joukkoon. Iltapalaksi leivän päälle vaikka kunnon siivu paprikaa.
Korjaus kello 13.36: Ravitsemusterapeutti Karjalaisen etunimi on Saara.