Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon vastaus Suomen jäsenyydestä sotilasliitto Natossa poikkeaa muista puoluejohtajista Ylen kyselyssä.
Kun muut puoluejohtajat vastaavat kysymykseen "Pitäisikö Suomen hakea Naton jäsenyyttä" joko kyllä tai ei, Halla-ahon vastaus on: en osaa sanoa.
Kun Jussi Halla-aholta kysyy erikseen tarkennusta, hän vastaa, että kannattaa ideatasolla Suomen jäsenyyttä sotilasliitto Natossa, mutta ei jättäisi nyt jäsenhakemusta.
Perussuomalaiset on puolue, jossa puheenjohtaja on Nato-jäsenyyden kannattaja ja puolueen kanta on Nato-kriittinen.
Puolueen ehdokas viime vuoden presidentinvaalissa, varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari, on vastustanut Nato-jäsenyyttä.
Mielipidetiedusteluissa perussuomalaisten äänestäjiksi ilmoittautuvista sotilasliiton jäsenyyden vastustajia on enemmän kuin kannattajia.
Lue kaikkien puheenjohtajien vastaukset ja perustelut täältä.
Jussi Halla-aho: Suomen olisi pitänyt liittyä Natoon jo 1990-luvulla
Jussi Halla-ahon mielestä Suomen olisi pitänyt liittyä sotilasliitto Natoon jo 1990-luvulla yhdessä Itä-Euroopan maiden kanssa.
– Tuolloin turvallisuuspoliittinen ympäristö (eli Venäjä) oli rauhallisempi. Asia olisi saatu pois päiväjärjestyksestä.
– Tällä hetkellä jäsenyyden toteutuminen olisi epävarmaa Naton sisäisestä hajaannuksesta johtuen. Osa Naton jäsenmaista ei todennäköisesti haluaisi ärsyttää Venäjää Suomen jäsenyyttä tukemalla, arvioi Halla-aho vastauksessaan.
Jussi Halla-aho täsmentää haastattelussa, että Nato-jäsenyyden hakeminen nyt asettaisi Suomen erittäin vaikeaan turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen. Halla-ahon mukaan mahdollista kansanäänestystä edeltävästä kampanjoinnista tulisi repivä. Vaalitulokseen yritettäisiin vaikuttaa ulkoa.
– Uskon, että Nato-jäsenyyden hakeminen tässä tilanteessa aiheuttaisi paljon enemmän vahinkoa kuin mahdollisen Nato-jäsenyyden saaminen. Varsinkin tilanteessa, jossa jäsenyyden toteutumisesta ei olisi mitään takeita, Halla-aho arvioi.
Halla-ahon mukaan Suomen ei pidä hakea Naton jäseneksi, jos Ruotsi hakisi.
– Suomen ei pidä perustella omia ratkaisujaan Ruotsin tekemisillä, perustelee perussuomalaisten puheenjohtaja.
Perussuomalaiset Nato-kriittinen, ei selkeää kyllä tai ei -kantaa
Perussuomalaisilla ei ole selkeää kyllä tai ei -linjausta Suomen Nato-jäsenyydestä. Puolueen puolustuspoliittisessa ohjelmassa vuodelta 2015 perussuomalaiset määrittää itsensä Nato-kriittiseksi.
– Sanalla sanoen Perussuomalaiset on Nato-kriittinen puolue, jolle Nato ei ole mörkö eikä taikasana. Puolue kannattaa ensisijaisesti oman puolustuksen saattamista kuntoon ja toissijaisesti Nato-selvityksen tekemistä, jossa ynnätään jäsenyydenhyödyt ja haitat, kirjoitetaan ohjelmassa.
Perussuomalaiset valmistelee vaaleja varten eri politiikkaohjelmia. Varmaa ei ole, uudistaako puolue puolustuspoliittisen ohjelmansa vielä ennen vaaleja. Linjamuutoksia puolustuspolitiikkaan ei kuitenkaan ole luvassa.
Enemmistö perussuomalaisten kannattajista vastustaa Natoa
Viimeaikaisissa Nato-kyselyissä perussuomalaisten kannattajiksi itsensä ilmoittaneet vastaajat vastustavat Suomen Nato-jäsenyyttä enemmän kuin kannattavat.
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta julkisti viime marraskuussa Taloustutkimuksen tekemän kyselyn, pitäisikö Suomen pyrkiä Naton jäseneksi. Perussuomalaisten kannattajista viidennes puolsi Nato-jäsenyyttä, yli puolet vastusti ja viidesosa ei osannut sanoa.
Vuotta aiemmin Ylen, niin ikään Taloustutkimuksella teettämän kyselyn vastaukset olivat samankaltaiset.
Kyselyiden otoksen pienuuden vuoksi kannatusosuudet ovat suuntaa-antavia.
LUE LISÄÄ: