Neljän eduskuntapuolueen mielestä Suomeen voi olla järkevää hankkia vähemmän uusia hävittäjiä kuin aiotut 64 kappaletta.
Kaksi puoluetta veisi Suomen Natoon, mutta yksikään ei lähtisi nyt purkamaan Venäjän vastaisia pakotteita.
Aseviennin periaatteet jakavat puolueita ja Venäjän mahdolliset vaikutuspyrkimykset vaaleihin hämmentävät vastaajia. Useimmat puolueet pitävät ensi hallituskauden suurimpana sisäisen turvallisuuden uhkana syrjäytymistä.
Yle kysyi eduskuntavaaleihin valmistautuvien puolueiden puheenjohtajilta joukon ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyviä kysymyksiä. Heitä pyydettiin myös perustelemaan vastaukset lyhyesti. SDP:stä vastaukset antoi varapuheenjohtaja Sanna Marin, koska Antti Rinne on sairauslomalla.
Tässä jutussa puoluejohtajien vastauksia käsitellään heidän puolueensa kantoina.
Vasemmisto ja perussuomalaiset: Hävittäjien määrää pohdittava
Suomi valmistautuu jättimäiseen puolustusinvestointiin. Nykyiset Hornet-hävittäjät, joita aikanaan hankittiin 64 kappaletta, on päätetty korvata uusilla.
Hankintahinta on arvioitu 7–10 miljardiksi euroksi. Päälle tulevat elinkaarikustannukset voivat nostaa hintalapun kymmeniin miljardeihin. Tarjouspyynnöt 64 hävittäjästä on lähetetty.
Yle kysyi puoluejohtajilta, voidaanko Suomeen sittenkin hankkia tätä vähemmän uusia hävittäjiä.
Ei voida, katsovat hallituspuolueet keskusta, kokoomus ja siniset sekä opposition kristillisdemokraatit ja RKP.
Keskustan Juha Sipilä ja kokoomuksen Petteri Orpo viittaavat eduskunnan hyväksymään puolustusselontekoon, jonka mukaan Hornet-kalusto on korvattava täysimääräisesti.
– Ennaltaehkäisevän puolustuskyvyn ylläpitäminen, ilmavalvonta ja ilmapuolustus koko Suomen laajalla alueella edellyttävät vähintään nykyistä määrää, 64 hävittäjää, Sipilä perustelee.
Myös sinisten Sampo Terholle 64 on vähimmäismäärä: hänen mielestään hävittäjiä voisi ostaa enemmänkin.
Kristillisdemokraattien Sari Essayah huomauttaa turvallisuusympäristön muuttuneen entistä haastavammaksi ja RKP:n mukaan pelissä on koko maan uskottava puolustus.
– Luotan puolustusvoimien asiantuntemukseen tässä, RKP:n Anna-Maja Henriksson perustelee.
Suurin oppositiopuolue SDP katsoo kuitenkin, ettei uusien hävittäjien määrä ole "kiveen hakattu". Puolueen mukaan uskottava ilmapuolustus on turvattava ja hävittäjähankinnassa pyritään nimenomaan tiettyyn suorituskykyyn.
– Kyse ei siis ole vain koneiden määrästä, vaan kokonaisratkaisusta. Hankittavien koneiden määrä ei voi olla vielä kiveen hakattu, vaan määrä päätetään, kun tarjouspyyntöihinsaadut vastaukset on asianmukaisesti käsitelty ja eri vaihtoehdot kartoitettu, SDP:n Sanna Marin kirjoittaa.
Vasemmistoliitto kaipaa hävittäjähankinnoista kriittistä keskustelua. Myös vihreiden mukaan erilaiset vaihtoehdot on vielä pidettävä avoimena, koska tekniikka kehittyy nopeasti.
Perussuomalaisten Jussi Halla-aho kirjoittaa, ettei lukumäärä 64 ole mikään "taivaasta pudonnut totuus."
– Suomi on pieni maa, jonka puolustusmäärärahat ovat hyvin rajalliset. Omiin vahvuuksiin panostaminen ja virheinvestointien karttaminen on siksi erityisen tärkeää.
Lue kaikkien puheenjohtajien vastaukset ja perustelut täältä.
Puolueet: Maanpuolustustahdon notkahdus ei vielä turvauhka
Kaikki puoluejohtajat ovat panneet merkille Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tutkimuksen, jonka mukaan suomalaisten maanpuolustustahto on alentunut. Dramaattisimmin se on pudonnut nuorilla, mutta puolueissa tilanne otetaan vielä rauhallisesti.
Yle kysyi puoluejohtajilta, vähentääkö maanpuolustustahdon heikentyminen jo Suomen turvallisuutta. Vain perussuomalaiset vastasi "kyllä".
Muut vastaavat kysymykseen kieltävästi, vaikka maanpuolustustahdon laskeminen huolestuttaa useimpia.
– Tilanne ei vielä ole hälyttävä, mutta maanpuolustustahdon kehityssuunnasta on syytä kantaa huolta, kirjoittaa vihreiden Pekka Haavisto.
Keskusta, kokoomus, siniset ja kristilliset viittaavat MTS:n kyselyn toiseen kohtaan, jossa henkilökohtainen valmius osallistua maanpuolustukseen oli edelleen varsin korkea.
SDP:n Sanna Marin on huolestunut maanpuolustustahdon laskusta, mutta toteaa sen olevan edelleen eurooppalaisittain verraten korkealla tasolla. Vasemmistoliiton Li Andersson uskoo, että nuorien käsitykset turvallisuusuhista ovat muuttuneet.
– Nähdään, että turvallisuusuhkia on monenlaisia ja varautuminen niihin tapahtuu muilla keinoilla kuin aseilla.
Lue kaikkien puheenjohtajien vastaukset ja perustelut täältä.
Naisia velvoittavalle puolustusjärjestelmälle tukea
Yksikään puoluejohtaja ei kerro kannattavansa asevelvollisuuden muuttamista pakolliseksi naisille.
Varovaisemmille naisia velvoittaville uudistuksille ollaan kuitenkin avoimia. Molemmille sukupuolille pakolliset kutsunnat tai yleinen kansalaispalvelus saavat perusteluissa tukea useammalta puoluejohtajalta, riippumatta heidän vastauksestaan oheiseen Ylen muotoilemaan kysymykseen.
Vihreät, kokoomus ja siniset vastaavat "kyllä". Vastausten perusteluissa vihreät ja kokoomus laajentaisivat kutsunnat naisille.
– Myös naisten osaaminen maanpuolustustehtävissä tulisi täyteen käyttöön, vihreiden Pekka Haavisto perustelee.
Sekä kokoomus että siniset harkitsisivat kaikkia koskevan kansalaispalveluksen ottamista käyttöön. Miehille pakollista asevelvollisuutta näillä ei kuitenkaan haluta korvata, puolueet painottavat.
Kristillisdemokraatit, RKP, vasemmistoliitto ja keskusta vastaavat Ylen kysymykseen "ei". Silti näistäkin RKP laajentaisi kutsunnat naisille ja keskusta kehittäisi kaikkia koskevaa kansalaispalvelusvelvollisuutta.
Vasemmistoliiton Andersson ja perussuomalaisten Halla-aho kiinnittävät huomiota nykyisen, vain miehille pakollisen asevelvollisuuden ongelmiin tasa-arvon kannalta. Anderssonin mukaan naisia velvoittava järjestelmä ei kuitenkaan olisi hyvä ratkaisu. Halla-aho toteaa, että miesten asevelvollisuudella on pitkät perinteet ja laaja kansan tuki.
Halla-aho ja SDP:n Sanna Marin vastaavat "en osaa sanoa". Silti Marin tukee perusteluissaan ajatusta kutsuntojen laajentamisesta kaikille.
Lue kaikkien puheenjohtajien vastaukset ja perustelut täältä.
Vain kokoomus ja RKP veisivät Suomen Natoon
Kokoomus ja RKP katsovat, että Suomen pitäisi hakea Naton jäsenyyttä. Molemmat painottavat, että jäsenyyden hakeminen edellyttäisi kansan tukea.
– Jäsenyydellä olisi ennaltaehkäisevä, Suomen turvallisuutta parantava vaikutus ja se vahvistaisi Suomen kansainvälistä asemaa, kirjoittaa Petteri Orpo.
Sininen tulevaisuus korostaa mahdollisimman tiivistä Nato-yhteistyötä ja kannattaa jäsenyyttä siinä tilanteessa, että Ruotsi päättäisi hakea Natoon.
Muut puolueet torjuvat sotilaallisen liittoutumisen. Vihreiden ja SDP:n mielestä Suomen jäsenyys lisäisi jännitteitä.
– Uusi varustelukierre lähialueillamme ei olisi Suomen etujen mukainen, kirjoittaa vihreiden Haavisto.
Vasemmistoliitto sanoo liittoutumattomuuden vahvistavan Suomen vaikutusvaltaa rauhantyössä. Keskustan Sipilä ei näe syytä nykylinjan muutokselle, mutta korostaa tarvetta pitää mahdollisuudet avoimina.
Vain perussuomalaisten Jussi Halla-aho ei osaa sanoa, olisiko jäsenyyden hakeminen paikallaan nyt. Hänen mukaansa Natoon olisi pitänyt liittyä 90-luvulla yhdessä itä-Euroopan maiden kanssa.
– Tuolloin "turvallisuuspoliittinen ympäristö" (eli Venäjä) oli rauhallisempi, ja asia olisi saatu pois päiväjärjestyksestä, Halla-aho kirjoittaa.
Puoluejohtajat korostavat, että Suomi tekee turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa itsenäisesti. Ruotsin päätös hakea jäsenyyttä ei siten voisi yksin olla peruste Suomen ratkaisulle.
Sinisten Sampo Terho kuitenkin katsoo, että käytännössä Suomen kannattaa tehdä päätös yhdessä Ruotsin kanssa. Kokoomukselle ja RKP:lle Ruotsin jäsenyys olisi lisäperuste Suomen liittymiselle.
Lue kaikkien puheenjohtajien vastaukset ja perustelut täältä.
Venäjän pyrkimyksistä epävarmuutta, pakotepolitiikasta ei
Koko puoluekenttä on yhtä mieltä siitä, että Venäjän vastaisia talouspakotteiden ei pidä alkaa purkaa.
Koska Krimin niemimaa pysyy miehitettynä, eikä Minskin sopimusta ole täytetty, pakotteiden on jatkuttava, kuuluu varsin yhtenäinen puolueiden viesti.
– Eurooppa-neuvosto teki pakotteiden jatkamisesta yksimielisen päätöksen joulukuussa, muistuttaa kristillisdemokraattien Sari Essayah.
Perussuomalaisten Halla-aho kannattaa myös pakotteiden jatkamista, mutta siirtäisi niiden painopistettä elintarvikkeista energiayhteistyöhön.
Huomattavasti suurempaa epävarmuutta puolueissa aiheuttaa kysymys Venäjän mahdollisista vaikutuspyrkimyksistä Suomen politiikkaan.
Seitsemän vastaaja yhdeksästä ei osaa sanoa, uskovatko he Venäjän pyrkivän vaikuttavan eduskuntavaalien tulokseen. Kaikki näistä pitävät ulkovaltojen vaikutuspyrkimyksiä kuitenkin mahdollisina ja moni suorastaan todennäköisenä.
RKP:n, vihreiden ja kokoomuksen johtajat viittaavat muiden maiden kokemuksiin Venäjän vaikutuspyrkimyksistä.
Vain kristillisdemokraattien Sari Essayah vastaa suoraan uskovansa, että Venäjä pyrkii vaikuttamaan ensi kevään vaaleihin.
– Informaatiovaikuttamista Venäjän suunnalta tapahtuu, mutta vaikea sanoa, pyritäänkö sillä vaalitulokseen vaikuttamiseen vai yleiseen epävarmuuden lisäämiseen.
Perussuomalaisten Halla-aho on puolestaan ainoa, joka ei usko Venäjän vaikuttamispyrkimykseen.
– Venäjän vaikutusmahdollisuuksia ja -pyrkimyksiä liioitellaan, ja Venäjä-kortin ahkerasta heiluttelusta on tullut osa EU-maiden sisäpoliittista peliä.
Lue kaikkien puheenjohtajien vastaukset ja perustelut täältä.
Asevientisopimusten jatkaminen jakaa mielipiteet
Suomi päätti marraskuussa, että uusia asevientilupia Saudi-Arabiaan tai Arabiemiraatteihin, koska nämä maat ovat sotkeutuneet Jemenin veriseen sotaan.
Aiemmin tehdyt vientisopimukset, joihin liittyy muun muassa varaosien toimittamista, päätettiin kuitenkin pitää voimassa.
Osa puolueista - SDP, vihreät, vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit - katsoo, että myös voimassa olevat vientisopimukset pitää perua.
– Tässä tilanteessa Suomen ei pidä viedä tuolle alueelle yhtään enempää sotilasmateriaalia, kirjoittaa SDP:n Sanna Marin.
RKP:n Anna-Maja Henriksson vastaa "en osaa sanoa", mutta katsoo, että vanhatkin sopimukset on purettava, jos se on sopimusoikeudellisesti mahdollista.
Hallituspuolueet ja perussuomalaiset ovat toista mieltä.
Jussi Halla-aho perustelee, että Suomi on niin pieni toimija, että "vientikielloilla ei saavuteta mitään, mutta vahingoitetaan suomalaista vientiä".
Sinisten Sampo Terhon mukaan Suomen on pidettävä tekemistään sopimuksista kiinni, mutta seurattava kohdemaiden tilannetta tarkasti. Keskusta ja kokoomus perustelevat vanhojen sopimusten pitämistä voimassa hieman eri näkökulmista.
– Vanhojen vientilupien perusteella ei toimiteta enää varsinaisia aseita tai asejärjestelmiä, vaan elinkaari- ja huoltopalveluita, toteaa keskustan Sipilä.
– Vanhat vientiluvat myönnettiin erilaisessa tilanteessa kahden edellisen hallituksen aikana. Hallitus seuraa tilannetta ja päivittää tarpeen vaatiessa arviotaan, kirjoittaa kokoomuksen Orpo.
Lue kaikkien puheenjohtajien vastaukset ja perustelut täältä.
Poliisitehtävien siirtäminen muille hankala kysymys
Yle uutisoi viime viikonloppuna, että valtaosa puoluejohtajista haluaa Suomeen satoja poliiseja lisää.
Sen sijaan kysymys nykyisten poliisitehtävien siirtämisestä muille ammattiryhmille on puolueille hankala.
Kristillisdemokraatit, kokoomus, SDP ja siniset vastaavat, että tehtäviä voidaan siirtää. Kristillisdemokraatit ja SDP tosin huomattavat, että julkisen vallan käyttöä tai viranomaistehtäviä ei voi siirtää poliisilta muille.
Selväsanaisimmin tukensa ajatukselle antaa kokoomus.
– Poliisiviranomaiselle kuuluu tällä hetkellä monia tehtäviä, jotka eivät lukeudu poliisitoiminnan ytimeen, kuten rauhallisten päihtyneiden käsittely, löytötavaratoiminta sekä vankien ja tutkintavankien säilytys, kuljetus ja vartiointi. Näitä tehtäviä on pyrittävä siirtämään muille toimijoille ja vapauttaa siten poliisin resursseja muuhun toimintaan, kirjoittaa Petteri Orpo.
RKP, vihreät ja vasemmistoliitto torjuvat poliisitehtävien siirtämisen tai "ulkoistamisen", koska poliisi on viranomainen joka saa mm. käyttää voimakeinoja. Niiden mukaan poliisien resurssit on varmistettava ensi sijassa poliisien määrää lisäämällä.
Perussuomalaiset eivät ota kysymykseen kantaa, koska "tärkeämpää on turvata riittävä poliisien määrä".
Lue kaikkien puheenjohtajien vastaukset ja perustelut täältä.
Ilmanmuutoksen turvallisuusriskit huolettavat laajasti
Lähes kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että ilmastonmuutoksen aiheuttamiin turvallisuusriskeihin on varauduttava reagoimaan nykyistäkin paremmin. Näin kirjoittavat perusteluissaan myös kristillisdemokraattien, RKP:n ja keskustan johtavat, vaikka vastaavatkin Suomen varautuneen riittävästi.
– Suomessa ymmärretään laajasti ilmastonmuutoksen turvallisuusriskit ja olemme olleet valmiit tekemään isojakin ratkaisuja sen eteen, Juha Sipilä kirjoittaa.
Viisi puheenjohtajaa vastaa suoraan, että Suomen varautuminen ei ole vielä riittävää.
Sinisten Sampo Terho esimerkiksi katsoo, ettei ilmastonmuutoksen aiheuttamaan pakolaisuuteen ole valmistauduttu "vielä mitenkään". Monet peräävät tehokkaampia toimia itse ilmastonmuutosta vastaan, jotta sen aiheuttamat moninaiset turvallisuusriskit vähenisivät.
Perussuomalaisten Halla-aho vastaa ainoana "en osaa sanoa". Hän katsoo, ettei ilmastonmuutos ole tuonut sellaisia uusia turvallisuusriskejä, joihin voitaisiin turvallisuuspolitiikalla vastata.
Lue kaikkien puheenjohtajien vastaukset ja perustelut täältä.
Syrjäytyminen ja eriarvoisuus suurimmat sisäiset uhat
Kun puoluejohtajat saavat vapaasti nimetä suurimman yksittäisen sisäisen turvallisuuden uhan, kaksi sanaa nousevat yli muiden: syrjäytyminen ja eriarvoistuminen.
Hallituksen porvaripuolueet puhuvat syrjäytymisestä, oppositio useammin eriarvoistumisesta, polarisaatiosta tai osattomuuden kokemuksesta, jotka johtavat syrjäytymiseen.
– Panostukset yhdenvertaiseen koulutukseen ovat avainasemassa eriarvoistumisen ennaltaehkäisemisessä, kirjoittaa RKP:n Henriksson.
– Seuraavalla vaalikaudella on otettava köyhyyden ja eriarvoisuuden torjunta kaikkea politiikkaa ohjaavaksi tavoitteeksi, vaatii vasemmistoliiton Andersson.
– Syrjäytymisen ehkäisyssä paras keino on lapsille päiväkodissa annettava laadukas varhaiskasvatus. Aikuisille se on työ, kirjoittaa kokoomuksen Orpo.
Omalla linjallaan on perussuomalaisten Jussi Halla-aho, jonka mukaan seuraavan hallituksen pitäisi puuttua sisäisen turvallisuuden nimissä ennen kaikkea maahanmuuttoon.
Myös sinisten Sampo Terho pitää maahanmuuttoa yhtenä osana kokonaisuutta, joka muodostaa suurimman turvallisuusuhan yhdessä syrjäytyneisyyden ja organisoituneen rikollisuuden kanssa.
Lue kaikkien puheenjohtajien vastaukset ja perustelut täältä.
Puheenjohtajat vastasivat kyselyyn keskiviikkoon 9.1. 2019 mennessä.
LUE LISÄÄ: