Yksi buddhalaisuuden syvällisimmistä ymmärtäjistä Suomessa on Mikael Niinimäki eli munkki Taehye sunim. Nimi tarkoittaa “suurta viisasta”. Hän on ollut yli 30 vuotta munkkina ja saanut munkkivihkimyksen sekä Koreassa että Myanmarissa (ent. Burma), kahdesta eri buddhalaisesta koulukunnasta.
Mitä arvostettu hengellinen johtaja ajattelee tuntemamme maailman nykytilasta? Ilmastonmuutos, demokratian kriisi, siirtolaisuuden ja pakolaisuuden problematiikka, ydinsodan uhka – millaisia ratkaisumalleja näihin kysymyksiin tarjoaa buddhalaisuus?
Italiassa omaa luostaria pyörittävä munkki käy Suomessa kahdesti vuodessa. Hänen tammikuun alkupuolelle ajoittuneen vierailunsa yhteydestä löytyi hetki aikaa haastattelulle, vaikka mietiskelylle ja hitaalle luostarielämälle omistautuneen munkin elämä osoittautui yllättävän kiireiseksi.
Kiireinen munkki vastaa Googlen sähköpostista
Munkki Tahye vastaa haastattelupyyntöön nopeasti sähköpostitse omalta Gmail-tililtään. Haastattelu kuulemma sopii, mutta aikataulu on hieman tiukka.
Tämä hieman yllättää: arvostetulla hengellisellä ohjaajalla on älypuhelin, Googlen sähköpostitili ja kiireinen elämä!
Haastattelu kuitenkin järjestyy heti seuraavalle iltapäivälle. Helsingin Hakaniemessä sijaitsevan buddhalaisen Sampo-keskuksen ovesta astuu sisään hieman kumarassa kulkeva silmälasipäinen mies, joka istuu hitaasti lattiatyynylle ja puhuu hiljaisella äänellä.
– Keskeinen asia elämässä on hiljentyminen. Maailmassa on jatkuvasti kaikenlaista informaatiota, hälyä ja kiirettä. Ihmisten pitäisi oppia hiljentymään. Kuka tahansa voi tehdä jonkinlaista meditaatiota ilman, että se liittyy buddhalaisuuteen tai mihinkään muuhun, hän sanoo.
Munkin elämä ei kuulemma tavallisesti ole näin kiireistä, nyt Suomen-vierailun loppupäiville oli vain pakkautunut erilaisia kokouksia, tapaamisia, vierailuja ja meditaatioita.
66-vuotias munkki Taehye on olemukseltaan hieman ikäistään vanhemman oloinen, mutta ajatus kulkee terävästi ja olemus on miellyttävä.
Teekupposen ääressä jutellessa käy nopeasti ilmi, että hän seuraa uutisia siinä missä kuka tahansa. Hän on myös hyvin tietoinen edellä luetelluista länsimaiden kriiseistä ja valmis keskustelemaan niistä ja tarjoamaan ratkaisumalleja.
Ensin on kuitenkin syytä hieman selvittää, mikä mies munkki Taehye oikein on. Jo itse Buddha aikanaan sanoi, että ei pidä uskoa sokeasti mihinkään, ei edes siihen mitä hän itse tai traditiot tai pyhät kirjat sanovat, vaan ihmisten pitää itse tutkia ja löytää.
Kyseenalaisti kristinuskon 11-vuotiaana
Mikkelissä syntyneen ja kasvaneen Mikael Niinimäen kiinnostus buddhalaisuutta kohtaan syttyi jo 11-vuotiaana, kun hän alkoi ajatella ja epäillä asioita, esimerkiksi tiettyjä kristinuskon opetuksia.
– Yksi tällainen oli opetus Aatamista ja Eevasta ja omenasta. Ajattelin, että miten on mahdollista, että kaikki ihmiset joutuvat kärsimään sen takia, että Aatami ja Eeva söivät yhden omenan. Miksi minäkin joudun kärsimään, vaikka en edes pidä omenoista? hän kertoo.
Hän alkoi intohimoisesti tutkia erilaisia uskontoja ja maailmankatsomuksia. Suvussa oli täti, joka oli antroposofi, hän uskoi jälleensyntymiseen ja erilaisiin luonnonhenkiin. Hän oli myös kasvissyöjä ja piti tärkeänä elämän kunnioittamista. Tämä innoitti nuorta Niinimäkeä jatkamaan tutkimuksiaan.
Hän luki 14-vuotiaana Bruno H. Bürgelin kirjan Sinä ja maailmankaikkeus, joka käsitteli maailmankaikkeutta.
– Se avasi mystisen kokemuksen. Sen kautta ymmärsin, että kaikki asiat maailmankaikkeudessa ovat yhteydessä toisiinsa, ei ole mitään erillistä jumalaa.
Lukukokemus oli ilmeisen tärkeä, sillä haastatteluhetkellä munkki Taehye kaivaa kyseisen kirjan laukustaan. Kansi on kellastunut ja sivut osin repeilleet. Toinen edelleen repussa kulkeva nuoruuden avainteos on munkki Nyanatilokan kirjoittama Buddhan sana.
– Siinä oli vastauksia kysymyksiini ja halusin saada kirjan itselleni. Sen takia tein kirjaston kanssa vaihtokaupan: lahjoitin heille 39 kirjaa ja sain vaihdossa tämän kirjan.
Seuraavat vuodet Niinimäki opiskeli Turun ja Helsingin yliopistoissa uskontotiedettä, historiaa, filosofiaa ja psykologiaa ja teki erilaisia töitä. Lopulta 29-vuotiaana hän matkusti Thaimaahan tullakseen munkiksi.
Ilmastonmuutos ja ydinsodan uhka puhututtavat buddhalaisiakin
Palataan Hakaniemeen buddhalaiseen Sampo-keskukseen teekupposen äärelle. On aika ottaa esille ne maailman kriisit, eli ilmastonmuutos, demokratian mureneminen, siirtolaisuuden ja pakolaisuuden problematiikka ja ydinsodan uhka.
Munkki Taehyen mukaan kaikki nämä ovat tärkeitä asioita, ja ne eivät ole mitenkään henkisestä elämästä erillisiä.
Ilmastonmuutosta munkki hidastaisi opettamalla ihmisiä elämään yksinkertaisemmin: vähemmän tavaraa, vähemmän kulutusta ja vähemmän lihan syömistä.
Poliittisia ja sotilaallisia uhkakuvia hän hälventäisi kehittämällä dialogia eri ihmisten ja uskontoryhmien välillä.
– Uskonnoilla ja maailmankatsomuksilla on maailmassa valtava vaikutus. Se voi olla positiivinen mutta yhtä hyvin myös negatiivinen. Yleensäkin ihmisten pitäisi kuunnella enemmän toisia. Esimerkiksi poliittisessa keskustelussa usein riidellään ja vastustetaan toisen ehdotusta pelkästään sen takia, että toinen kuuluu eri puolueeseen.
Valitettavasti monesti ihmiset eivät ajattele järkevästi ja käytä sitä kapasiteettia mikä meillä on. Munkki Taehye
Tästä hyvänä esimerkkinä käy Italia, jossa munkki Taehye on asunut pysyvästi vuosituhannen alusta. Suunnilleen Pisan ja Genovan kaupunkien välissä sijaitsevassa Lericissä sijaitsee Musang-am -niminen luostari, jossa Taehye seuraa meditaatioiden ja päivän askareiden lomassa Beppe Grillon ja muiden italialaispoliitikkojen edesottamuksia.
– Suomessa poliittinen keskustelu on huomattavasti rauhallisempaa ja toisia kunnioittavampaa kuin Italiassa, hän toteaa.
Tähän liittyen munkki Tahyella on yksi kaikille sopiva elämänohje, jonka ei tarvitse liittyä buddhalaisuuteen millään tavalla.
Taehyen mukaan esimerkiksi päivittäinen viiden minuutin hengitysharjoitus, jossa istutaan silmät suljettuina ja keskitytään vain hengitykseen, voi auttaa rauhoittumaan ja ymmärtämään itseä ja toisia.
Hän pitää esimerkiksi mindfullnessin suosiota toivottavana ilmiönä, vaikka sillä on vain vähän tekemistä varsinaisen buddhalaisuuden kanssa.
Mikä on elämän tarkoitus?
Kun keskustelukumppanina on ihminen, joka on omistanut valtaosan elämästään mietiskelylle, lukemiselle ja itsetutkiskelulle, tekee mieli kysyä maailman suurin kysymys.
Munkki Taehye, mikä on elämän tarkoitus?
– Tarkoitus on että me opimme elämään ihmisinä, tietoisesti. Elävien olentojen tajunta on kehittynyt yli kolmen miljardin vuoden aikana tähän pisteeseen, että ihmisillä on aivot, joilla voi ajatella järkevästi. Valitettavasti monesti ihmiset eivät ajattele järkevästi ja käytä sitä kapasiteettia mikä meillä on.
Taehyen mukaan tietoisuutta ja tarkkaavaisuutta voi kehittää meditaation avulla. Hän puhuu pitkään siitä, kuinka tietoisuuden kehittyessä näemme selkeämmin oman elämämme ja toisten elämän, ja meissä herää sisäinen rauha. Tähän liittyy myös ajatus jatkuvan muutoksen hyväksymisestä.
– Tavallisesti ajattelemme, että niiden asioiden joista pidämme, pitäisi olla pysyviä. Me emme hyväksy pysymättömyyttä. Kuitenkin pysymättömyys, kaiken muuttuvaisuus on tosiasia. Jos hyväksymme sen, elämämme muuttuu keveämmäksi. Muistuu mieleen lainaus, joka on muistaakseni Muumi-kirjasta, jotenkin näin: Kaikki on epävarmaa, ja juuri se tekee mieleni rauhalliseksi.
Tutki, syvenny, mieti ja löydä
Teekupit ovat tyhjät ja haastattelulle varattu aika loppumassa. Vielä yksi asia kuitenkin mietityttää.
Munkki Taehye on selkeästi arvostettu hahmo, buddhalaisjärjestöjen hengellinen johtaja kahdessa maassa. Miksi hänen sanomisiaan kannattaisi kuunnella?
– Kenenkään ei tarvitse kuunnella, jos ei halua. Ihmiset voivat täysin itsenäisesti ajatella, mitä he haluavat kuunnella. Mielestäni olisi tärkeää, että ylipäätään ihmiset syventyisivät kysymään, mitä on totuus. Sitä pitäisi tutkia avaramielisesti.
Munkki Taehye eli Mikael Niinimäki on malliesimerkki ihmisestä, joka elää kuten opettaa. Hän on itse etsinyt vastaukset kysymyksiin, jotka eivät jättäneet häntä rauhaan. Juuri tähän hän kannustaa myös muita: pohtimaan, syventymään ja selvittämään, ilman sokeaa uskoa auktoriteetteihin tai kirjoituksiin.
– Ihmisten pitää itse tutkia ja löytää. Pohtia, syventyä ja miettiä – ja sitten ehkä löytää. Oli se sitten buddhalaisuutta tai mitä hyvänsä.