Paula Ahokainen viettää rauhallista elämää isohkon kerrostalon toisessa kerroksessa Lappeenrannan Voisalmessa. Hän on viihtynyt asunnossaan jo 28 vuotta.
Kahdeksankerroksisella kerrostalolla on ikää 51 vuotta ja huoneistojakin siinä on nelisenkymmentä. Vaikka talo pääsääntöisesti on hyvin rauhallinen, on toki vuosien varrella ehtinyt tapahtua monenlaista. Joskus on pikkutunneilla rauhoitettu ravintolasta palaavaa asukasta ja onpa yhden riidan selvittämiseksi pitänyt kerran poliisikin kutsua paikalle.
Paula Ahokainen on taloyhtiö hallituksen puheenjohtajana jo toista kertaa. Kerran hän on joutunut puuttumaan asukkaan häiritsevään elämään.
– Tästä on jo vuosia aikaa, kun yläkerran naapuri kävi aina yöllä suihkussa. Just kun olin ehtinyt nukahtaa, alkoi kuulua ihan kuin jotain herneitä olisi heitetty lattialle.
Ahokainen kävi siihen aikaan töissä ja vielä samaan aikaan opiskeli, joten päivät olivat raskaita. Siksi naapurin suihkussa käynti alkoi pitemmän päälle käydä hyvin häiritseväksi.
Niinpä Paula Ahokainen keräsi rohkeutensa ja lähti kertomaan häiritsevästä suihkun äänestä yläkerran naapurille.
– Naapuri pyysi kovasti anteeksi ja sanoi, ettei hän ollut tullut ajatelleeksi, että suihkun ääni häiritsee. Naapuri lupasi, että suihkussa käynti loppuu tähän, ja niin se loppuikin.
Paula Ahokaisen tapaus on oikeastaan malliesimerkki siitä, miten häiritsevissä tilanteissa pitäisi toimia. Kun naapurin elämä alkaa häiritä, pitäisi yhdessä sopia asia kuntoon.
Häiritsevä elämä kerrostalossa
Taloyhtiöiden järjestysmääräykset tai järjestyssäännöt ovat pääkohdiltaan samankaltaiset kaikissa taloyhtiöissä, koska niitä tehdessä on usein käytetty valmista mallia. Määräyksiä on jälkeenpäin saatettu täydentää, mikäli asunto-osakeyhtiössä on sellaiseen ollut tarvetta.
Lähes kaikkien taloyhtiöiden järjestysmääräyksissä lukee, että huoneistoissa ei saa viettää häiritsevää elämää ja melua pitää välttää yörauhan aikaan eli kello 22–7 välisenä aikana. Mutta voiko taloyhtiö järjestyssäännöillään kieltää suihkussa käynnin, WC:n vetämisen, pianonsoiton tai grillaamisen parvekkeella?
Kiinteistöliitto on suomalaisten kiinteistönomistajien etujärjestö, jonka jäseninä on muun muassa yli 28 000 asunto-osakeyhtiötä. Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Hupli kertoo, että järjestysmääräysten tarkoitus on oikeastaan yksinkertainen: niillä taataan kaikille talossa asuville ja eläville hyvä ja turvallinen asumisrauha.
Yksi eniten ongelmia aiheuttavista säännöistä onkin kuitenkin juuri häiritsevä elämä.
Päälakimies Jenni Huplin mukaan häiritsevän elämän määrittely ei ole aivan yksiselitteistä, koska kaikki tapaukset ovat erilaisia.
– Ensinnäkin pitää ottaa huomioon, että jokaisella on oikeus viettää tavanomaista elämää ja elää tavanomaisesti. Järjestysmääräyksissä oleva aikaraja on ikään kuin herrasmiessopimus, joka kannustaa huomioimaan muitakin asukkaita omassa toiminnassaan. Eihän se tietenkään tarkoita, että asunnossa täytyy olla täyshiljaisuudessa, kertoo Hupli.
Suihku, WC ja juhlat
Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Huplin mukaan taloyhtiöiden asukkailla tuntuu olevan monenlaisia käsityksiä erityisesti WC:ssä tai suihkussa käymisestä yöaikaan.
– WC:ssä tai suihkussa voi käydä ihan huoletta mihin vuorokauden aikana tahansa. Se on tavanomaista elämää.
Myös pesukonetta saa Huplin mukaan käyttää lähtökohtaisesti yölläkin. Sekin on tavanomaista elämää. Lisäksi nykyaikaiset pesukoneet ovat varsin hiljaisia, eikä niistä pitäisi suurta ääntä lähteä.
Koska häiritsevä elämä on kielletty yörauhan aikana, niin saako siitä huolimatta joskus järjestää juhlan, jossa kuuluu tavallista äänekkäämpää puhetta ja musiikkia soitetaan kenties vähän normaalia kovemmalla?
– Tietysti voi. Mutta jos juhlimisesta tulee säännöllistä, ja niitä on vielä pääsääntöisesti yöaikaan, niin silloin se muuttuu tietyllä tavalla paheksuttavaksi. Asiaan voidaan tällöin puuttua, kertoo Hupli.
Järjestyssäännöt edes 2000-luvulle
Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Hupli kertoo, että useiden taloyhtiöiden järjestyssäännöt ovat varsin vanhakantaisia ja pohjautuvat enemminkin aikaan, jolloin ihmiset kävivät töissä kello 8–16. Osa järjestyssäänöistä on jopa yli 50 vuoden ikäisiä.
Nykyään elämisen rytmi on kovin erilaista kuin vuosikymmeniä sitten.
– Elämä painottuu monessa perheessä ja kotitaloudessa yöaikaan, kun on monenlaista työn tekemisen rytmiä. Tavanomaista elämää on oikeus viettää myös yöaikaan. Siksi suihkussa saa käydä ja WC:n saa vetää, vaikka ne nimenomaan olisivat järjestysmääräyksissä kielletty.
Hupli toivookin, että taloyhtiöt päivittäisivät järjestysmääräyksiään vastaamaan nykyaikaa ja ottaisivat huomioon, mitä järjestysmääräyksillä voi kieltää ja mitä ei.
– Ei kannata kieltää sellaista, mihin ei voi puuttua. Muuten me olemme kieltojen yhteiskunnassa, ja mitä enemmän on turhia kieltoja, sitä vähemmän on löytää motivaatiota noudattaa niitä.
Hupli kertoo, että esimerkiksi on joissakin taloyhtiöissä saatettu kieltää lasten leikkiminen piha-alueella. Taloyhtiö ei kuitenkaan voi puuttua siihen, jos lapsi leikkii vahinkoa tai vaaraa aiheuttamatta piha-alueella.
– Kieltäminen on mahdollista, mutta puuttua siihen ei voi.
Päälakimies Jenni Hupli kertoo, että ihmiselle on laissa turvattu tietyt asumiseen ja elämiseen liittyvät perusoikeudet. Ihmisellä on oikeus omassa kodissaan toimia ja elää tavanomaisesti ja miten haluaa, kunhan ei aiheuta siitä muille kohtuutonta haittaa. Siksi järjestyssääntöihin ei kannata lisätä esimerkiksi sitä, että pyykinpesu olisi yöllä kielletty.
Ei kannata kieltää sellaista, mihin ei voi puuttua Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Hupli
Jos taloyhtiö on saanut kunnan viranomaiselta luvan kieltää parveketupakointi tai yhtiön yhtiöjärjestyksen on otettu tupakointikielto, kannattaa siitä Huplin mielestä laittaa tieto myös taloyhtiön järjestysmääräyksiin. Silloin asia on myös uusien asukkaiden tiedossa.
Juhlat ja flyygeli
Kun juhliminen huoneistossa alkaa olla toistuvaa ja varsinkin jos se tapahtuu yöaikaan, alkaa muillakin talon asukkailla olla pinna kireällä ja kärsivällisyys loppua.
– Voi olla juhlimista, kovaäänistä riitelyä, koirien ulvonta toistuvasti yöaikaan, luettelee vastaan tulleista tapauksia kiinteistöliiton päälakimies Jenni Hupli.
Eikä metelöinnin tai häiritsevän elämän tarvitse tapahtua pelkästään yöaikaan. Jos jokin äänekäs tai häiritsevä toiminta muuttuu liian pitkäkestoiseksi, se antaa taloyhtiölle mahdollisuuden puuttua asiaan.
– Eräässä tapauksessa ihminen soitti kuutena päivänä viikossa joka päivä 7–8 tuntia flyygeliä. Tämä oli liikaa, ja siihen taloyhtiö pystyi puuttumaan.
Päälakimies Jenni Hupli kertoo, että pianon tai flyygelin soitto on täysin sallittua, mutta silloin kun siitä tulee pitkäkestoista, päivittäistä ja säännöllistä ja vielä tiedetään sen häiritsevän muita, niin sillä on rajansa.
Puuttumiskynnys ylittyy
Jenni Hupli muistuttaa, että normaalista elämästä tuleviin ääniin on vaikea ja oikeastaan mahdotonta taloyhtiön puuttua. Käytännössä taloyhtiö voi puuttua asumishäiriöihin vain ottamalla asunnon haltuunsa, mutta laissa haltuunottokriteerit ovat todella tiukat.
– Käytännössä jos me puhumme satunnaisesta suihkussa käymisestä, WC:n vetämisestä tai pesukoneen käyttämisestä, niin asunto-osakeyhtiölaki ei tarjoa oikeussuojakeinoa, jolla taloyhtiö voi puuttua sellaisiin ääniin.
Minusta on kiva, että kaikki tervehtivät toisiaan Asunto oy Saimaantornin hallituksen pj. Paula Ahokainen
Huoneiston haltuunotto on rankka toimenpide, eikä sitä kevyin perustein voi tehdä. Jos tilanne on kärjistynyt, eikä sopuun osakkeenomistajan kanssa päästä, antaa taloyhtiön hallitus osakkaalle kirjallisen varoituksen. Jotta varoitus kannattaa antaa, tulee taloyhtiöllä tulee olla esimerkiksi häiritsevästä elämästä selkeät todisteet
Jos sekään ei auta, voi yhtiökokous ottaa huoneiston haltuunsa enintään kolmen vuoden määräajaksi. Osakkeenomistajalla on mahdollisuus riitauttaa asia, jolloin lopullisen päätöksen haltuunotosta tekee käräjäoikeus.
Ihmiset erilaisia
Taloyhtiössä asukkaat kokevat melun tai häiritsevän elämän hyvin eri tavalla. Joku kestää kaikenlaiset äänet, mutta toiselle hissin kolahdus, lasten äänet tai jopa käytävävalon napsahduskin on jo liikaa. Yksi asukas saattaa alkaa terrorisoida valittamisellaan koko taloyhtiötä.
Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Huplille tällaisetkin erityisherkistyneet ihmiset ovat tuttuja tapauksia.
– Silloin taloyhtiön hallituksen on tunnistettava, millaisesta tapauksesta on kyse.
Huplin mukaan tällaisen henkilön kanssa kannattaa keskustella ja henkilölle kannattaa selventää, mitkä ovat normaaleja elämisen ääniä. Joskus kiista pienistä äänistä on enemminkin riitaa sellaisten ihmisten välillä, jotka eivät tule toimeen keskenään.
– Jos se kiista henkilöityy joidenkin yksittäisten ihmisten välille, pitäisi heidät saada pöydän ympärille keskustelemaan, mikä siinä oikeasti hiertää. Sitä kautta voi löytyä ratkaisu, että ihmiset pystyvät kohtuudella elämään haluamallaan tavalla taloyhtiössä.
Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Hupli toivoo, että ihmiset selvittelisivät erimielisyytensä rehdisti keskustelemalla keskenään.
– Jokainen meistä on vastuussa omalta osaltaan asumisviihtyvyydestä ja siihen pitäisi kuulua tietty suoraselkäisyys ja rehtiys. Valitettavan usein tuntuu, että on helpompaa laittaa nimetön viesti, vaatia toimia yhtiön johdolta tai jopa kutsua poliisi paikalle.
Tervehtikää toisianne
Lappeenrantalaisen Asunto oy Saimaantornin hallituksen puheenjohtaja Paula Ahokainen toivoo, että kaikilla olisi rauhallista elää kerrostalossa. Hän itse pyrkii välttämään ääniä erityisesti yöaikaan.
– Ymmärrän niitä, jotka vaikka työn takia joutuvat käymään yöllä suihkussa, mutta en minä itse niin tekisi.
Taloyhtiön hallituksessa ei ole tarvinnut yöllisten äänien aiheuttamaan melua käsitellä. Paula Ahokainen kertoo, että heidän asunto-osakeyhtiön järjestyssäännöt ovat vuodelta 2011, mutta isännöitsijän kanssa on ollut puhetta niiden päivittämisestä. Turhia asioita otetaan sieltä pois.
– Minusta tuo yöajan hiljaisuus on mielestäni se kaikkein tärkein. Olisi hyvä, että ihmiset saisivat nukkua rauhassa. Yöaikaan rappukäytävässä ei juostaisi, eikä paiskottaisi huoneiston ovia. Ovenkin voi painaa rauhallisesti kiinni, kertoo Paula Ahokainen.
Paula Ahokaisen mukaan heidän taloyhtiössään on hyvä tunnelma ja asiat tuntuvat olevan kunnossa. Hyvin tunnelman luontiin Ahokaisella on yksinkertainen vinkki.
– Minusta on kiva, että kaikki tervehtivät toisiaan. Tulee kiva fiilis, että on kotona.
Lue seuravaaksi Ylen keräämä tietopaketti: Tiedä, kuka korjaa ja mitä taloyhtiössä – et ylläty vahingon sattuessa