Kun espoolainen Outi Sorsa, 34, kertoi töissä kuormituksestaan, häntä ei otettu vakavasti. Hän on kokenut sekä psyykkistä että fyysistä kuormitusta vuosien aikana.
– Ihmiset eivät uskalla puhua siitä, että töissä on oikeasti raskasta. Minulle sanottiin, että nuo keskustelut eivät kuulu työpaikalle.
Kaikki alkoi, kun Sorsa työskenteli vuonna 2002 hevostenhoitajana. Hän huomasi pian, että työ oli fyysisesti raskasta. Sorsalle tuli jalkakipuja.
Sorsalle tässä työssä haasteita aiheutti myös huono palkka ja pirstoutunut työaika. Iltapäivät saattoivat olla vapaita, mutta töitä tehtiin aamusta iltaan. Sorsa lähti opiskelemaan IT-alalle insinööriksi.
– Se oli minulle tiukka paikka henkisesti, koska tykkäsin alasta muuten.
IT-alalla hän toivoi pääsevänsä helppoon toimistotyöhön. Toisin kävi, sillä Sorsa huomasi kuormittuvansa sielläkin, mutta tällä kertaa psyykkisesti.
Mikä on oma kuormituksesi työssä? Tässä jutussa voit testata kuormitustasi työssä vastaamalla kysymyksiin "kyllä", "joskus ei" tai "yleensä ei". Saat lopussa yhteenvedon vastauksiesi perusteella. Jutun testi ei toimi Uutisvahdissa, vaan selaimessa. Lue samalla Outi Sorsan tarina.
60 prosenttia kokee työnsä henkisesti raskaaksi
Työolobarometrin mukaan reilu kolmannes on 2000-luvulla kokenut työnsä fyysisesti raskaaksi.
Työterveyslaitoksen tutkijan Sirpa Lusan mukaan laajat eurooppalaiset tutkimukset osoittavat, että fyysisesti raskasta työtä tekevillä on kevyttä työtä tekeviä suurempi riski jäädä työkyvyttömäksi.
– Fyysistä työtä tekevillä on enemmän pitkiä sairaslomia kuin kevyttä työtä tekevillä.
Fyysinen kuormitus näkyy Lusan mukaan miehillä rakennus-, kuljetus- ja varastointialalla sekä metsätaloudessa. Naisilla korostuu ravintola- sekä sosiaali- ja terveysala.
Työolobarometrin mukaan jopa 60 prosenttia palkansaajista kokee työnsä henkisesti raskaaksi. Osuus kasvoi viidellä prosenttiyksiköllä 2000-luvun alusta.
Kevan vuoden 2018 tutkimuksen mukaan 61 prosenttia kunta-alalla piti työtään henkisesti kuormittavana. Vuoden 2012 jälkeen on tapahtunut käänne, jonka jälkeen henkinen kuormitus on selkeästi kasvanut. Henkinen kuormitus on lisääntynyt kunta-alalla erityisesti teknisellä alalla, puhtausalalla ja ruokahuollossa. Sosiaali- ja terveysalalla, varhaiskasvatuksessa ja sivistyksen alalla työ koettiin henkisesti raskaimmaksi.
– Myös valtionhallinnon monet virastot ovat läpikäyneet merkittäviä rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia, mikä näkyy työn kuormittavuudessa, kertoo Työturvallisuuskeskuksen psykososiaalisen kuormituksen asiantuntija Seija Moilanen.
Työterveyslaitoksen psyykkistä haavoittuvuutta tutkineen tutkimusprofessori Ari Väänäsen mukaanpsyykkisesti haastavat tehtävät ja kilpailu työelämässä ovat lisääntyneet.
Yhä useampi joutuu käyttämään monimutkaisia tunnetaitoja työssään. Toisaalta mielenterveysongelmiin myös puututaan töissä enemmän kuin aikaisemmin.
Outi Sorsa väsyi jatkuvaan mittaamiseen: "Järkyttävä nipottava kulttuuri"
Outi Sorsa ohjasi koodareiden työtä ja toimi eräänlaisena valmentajana. Hän työskenteli myös järjestelmän ylläpitäjänä ja moneen työhön liittyi ohjelmistotekniikka.
Sorsa kuormittui työn jatkuvasta mittauksesta. Hänen piti kertoa 15 minuutin tarkkuudella, mitä oli tehnyt.
– Koin stressiä, kun kaikkea mitattiin ja asiasta toiseen piti hypätä minuutin sisällä. Siitä tuli kommentointia, että miten tässä kesti näin kauan. Tuntikirjauksissa oli järkyttävä nipottava kulttuuri.
Outi Sorsaa kuormitti myös se, ettei hän voinut keskittyä töihinsä isoissa avoimissa tiloissa. Hänellä on diagnosoitu ADHD ja siksi Sorsa koki, että keskittyminen on välillä vaikeaa. Hän ei esimerkiksi pidä siitä, että joku kävelee selän takana.
– Työ keskeytyi jatkuvasti, koska siinä pyöri ihmisiä ympärillä. Ei ollut rauhallista tilaa, missä keskittyä.
Sorsaa kuormitti myös se, että hän ei saanut kiitosta työstään. Se sai hänet tuntemaan, ettei hän ollut hyvä työssään.
– Tarvitsen positiivista palautetta. Se on ollut ongelmakohta, että jään turhaan miettimään asioita.
Sorsa kuvailee kehityskeskusteluja huonojen esimiesten kanssa lähinnä kiusaamiskeskusteluiksi, joissa esimies yritti puristaa hampurilaispalautteeseen jotain hyvää.
Arvostuksen puute kuormittaa
Työturvallisuuskeskuksen Seija Moilasen mukaan kiire vahvistaa työyhteisön heikkoa toimintaa.
– Puheen sävy ei ole kiittävä ja hyvä käytös toisia kohtaan unohtuu. Jos arvostusta ei saada työkavereilta, aivan varmasti se kuormittaa.
Moilanen uskoo, että jotain on murtumassa tai on jo murtunut työelämän pelisäännöissä ja työkulttuurissa.
– Pitäisi muistaa hyvä käytös toisia kohtaan ja se, että olemme yksilöitä. Kun asetetaan tavoitteita, ne pitäisi asettaa realistisesti.
Moilanen kokee, että kuormittunut syyttää tyypillisesti itseään.
– Jos esimies itse venyttää työpäiväänsä, siinä on piiloviesti omalle työyhteisölle, että odotetaan pitkän päivän tekemistä.
Muisti alkoi pätkiä ja yönet menivät
Työturvallisuuskeskuksen Seija Moilasen mukaan yksi tekijä psyykkiselle kuormitukselle on ajanpuute ja kiire. Ihminen kuormittuu liikaa myös silloin, kun ei pidä riittäviä taukoja töissä.
– Kuormituksen huomaa esimerkiksi pysyvästä väsymyksestä. Pahimmillaan se johtaa työuupumukseen, masennukseen ja työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Moilasen mukaan kuormitus näkyy myös käytöksen muutoksessa. Yleensä nämä huomaa joku muu kuin itse.
– Käytökseen tulee kulmikkuutta tai ennalta-arvaamattomuutta. Kiireessä ja kuormituksessa suusta pääsee pahimmat sammakot. Joku voi eristäytyä tai ei huolehdi itsestään.
Työ siirtyy tyypillisesti myös vapaa-ajalle. Työterveyslaitoksen Sirpa Lusan mukaan viimeistään silloin pitää huolestua, jos ei palaudu työpäivien tai -vuorojen välillä tarpeeksi tai alkaa kokea tuki- ja liikuntaelinten oireita.
– Kuormituksen huomaa esimerkiksi siitä, että ei jaksa tehdä mitään vapaa-ajalla.
Outi Sorsa menetti lopulta myös yöunensa. Hän mietti, oliko merkinnyt tuntinsa oikein ja tehnyt työnsä riittävän tehokkaasti. Samalla Sorsan muisti alkoi pätkiä.
Kun Sorsa istui koneella, hän ei yhtäkkiä muistanut, mitä komentoja hänen piti tehdä. Kerran esimies istui vieressä ja halusi nähdä, mitä Sorsa teki. Sorsa hämmentyi vielä entisestään.
– Hän sanoi, että "sinun pitää harjoitella tietokoneen käyttöä", eikä minulta tullut silloin mitään ulos. Saatoin myös unohdella sanoja.
Tehtyään yli 10 vuotta IT-alan töitä, Sorsa meni kuormituksen takia työterveyteen ja purskahti siellä itkuun. Lääkäri totesi, että hän hoiti enemmän kuin kerran viikossa burnout-tapauksia. Oli vuosi 2014.
– Hän neuvoi minut juttelemaan työpsykologille ja sanoi, että olet nyt rikki ja et pysty.
Outi Sorsa teki yllättävän ratkaisun
Toivuttuaan burnoutista Sorsa palasi ensin entiseen työhön, mutta yt-kierrosten jälkeen hän vaihtoi työpaikkaa. Sorsa jäi töissä yksin, vaikka oli kuvitellut saavansa tehdä töitä työparin kanssa. Se oli hänelle kova paikka.
Sorsa huomasi, että työpaikoilla ei puututtu kuormitukseen. Kun muutosta ei tullut, Sorsa päätti ottaa tulevaisuuden omiin käsiinsä.
Hän irtisanoi itsensä viimeisemmästä IT-alan työpaikasta kesäkuussa 2018 ja perusti yrityksen heinäkuussa 2018. Sorsa pitää nyt aputoiminimellä ratsastustunteja ja tekee toiminimellä tietoverkkoja tapahtumiin.
Sorsa kokee, että nykyään kuormitusta vain vähän. Ainut kuormitus on ollut siinä, saako hän tienattua tarpeeksi.
Sorsa toivoo, että työelämässä kiitettäisiin ja oltaisiin ystävällisiä. Ihmisjohtamista ei ole tarpeeksi.
– Muistan aina, kuinka yksi esimies selkeästi kannusti minua. Hyvä johtaja voi nähdä merkit ihmisten väsymisestä. On vaikea sanoa ääneen voivansa huonosti.
Jos olet vastannut artikkelin kaikkiin kysymyksiin, näet seuraavassa yhteenvedon tuloksestasi.
Testikysymykset ja -vastaukset on laadittu yhdessä Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijan Seija Moilasen kanssa. Osassa testin vastauksissa on hyödynnetty Työturvallisuuskeskuksen julkaisua Keinoja työn kuormittavuuden hallintaan
Aiheesta lisää:
Havaintoja ihmisestä: Sarjassa pureudutaan ihmisen käytökseen vaikuttaviin ilmiöihin
Työolobarometri: Yli puolet kokee työnsä henkisesti raskaaksi, näin etenkin kunnissa