Influenssarokotetta on tänä talvena otettu joukolla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreimman tiedon mukaan rokotetta on jaettu 1,1 miljoonalle suomalaiselle. Tämän lisäksi tulevat työpaikkarokotukset, jotka eivät ole kansallisen rokotusrekisterin luvuissa.
Paikoittain rokotteet voivat olla vähissä. Esimerkiksi Turun yliopistollisesta keskussairaalasta kerrotaan, että terveyskeskuksiin ja neuvoloihin jo jaettujen annosten lisäksi varastossa on 350 rokotetta.
– Ei se nyt tietysti iso määrä ole, toteaa sairaala-apteekkari Tiina Järvinen. Sairaala-apteekit toimivat rokotteiden alueellisina keskusvarastoina.
Lisää ei ole tilattavissa, ja Järvisen mukaan tarvetta varmasti tulee vielä ihmisten herätessä, kun kansallinen epidemia alkaa. THL on arvioinut näin käyvän ehkä jo lähipäivinä.
Lapselle valitaan nyt mieluummin sumute kuin piikki
Rokoteinnokkuuteen löytyy kaksi pääsyytä, arvioi ylilääkäri Hanna Nohynek THL:stä.
– Kaikille annetaan tällä kaudella rokotetta, joka antaa suojaa neljää virusta vastaan.
Se on saattanut Nohynekin mukaan lisätä varsinkin iäkkäiden rokotehaluja. Viime talven rokote oli tehottomampi ja sai osakseen näkyvää arvostelua.
Toiseksi, lasten maksutonta rokottamista laajennettiin. Aiemmin ilmaisen rokotteen saivat alle 3-vuotiaat, nyt myös 3–6-vuotiaat.
– Se on lisännyt intoa huimasti. Ikäryhmässä jopa kolme neljäsosaa on saanut rokotteen nenäsumutteena.
Nenäsumutemuotoisen hoitomuodon on saanut yli 60 000 lasta. Esimerkiksi Helsingin kaupungilla ei ole nenäsumutetta enää varastossa, jos erä loppuu terveyskeskuksessa, koulussa tai neuvolassa kesken. Kun nenän kautta annettava rokote tuli käyttöön pari vuotta aiemmin, vastaanotto oli vielä selvästi empivämpi.
Kaikkiaan maahan tilattiin 71 000 sumuteannosta, eli riittämään yhdelle kolmesta lapsesta. Rokote huononee nopeasti, ja jäljellä olevienkin käyttöikä päättyy ennen tammikuun loppua.
Talven aalto liikkuu hitaasti
Tavanomaisesti influenssaisimmat viikot ovat helmikuussa, mutta nyt piikki ajoittuu todennäköisesti totuttua myöhemmäksi.
– Huippuviikot saattavat ajoittua helmi-maaliskuulle, arvioi THL:n erityisasiantuntija Niina Ikonen.
– Tällä kaudella epidemia on sen verran hitaammin käynnistynyt sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Meillä on kausia, jolloin tartunnat ovat lähteneet hyvin voimakkaaseen nousuun ja epidemian huippuviikot sitten on saatettu ohittaa hyvin nopeastikin.
Tällainen talvi oli esimerkiksi vuosien 2016–2017 taitteessa.
Vielä ei voi puhua edes influenssaepidemiasta. THL laskee epidemiakynnyksen ylittymisen usean aiemman vuoden tiedoista. Itä-Savossa influenssakausi näyttäisi olevan pisimmällä, vaikka Ikonen ei tekisi isoja johtopäätöksiä viranomaisten tietoon tulleista lääkärikäynneistä.
– Eri sairaanhoitopiirit tekevät eri määrän testejä. Joillakin paikkakunnilla, joilla on esimerkiksi enemmän yksityisiä lääkärin vastaanottoja, testejä on saatettu tehdä enemmän.
Enemmistö tapaa sairastaa kotona käymättä terveydenhoidossa.
Lue lisää:
Nenäsumutteena annettavat influenssarokotteet ovat jo paikoin loppuneet