– Jännittää aina, kajaanilainen Ronja Rusanen myöntää istuessaan autoon.
Rusasella on juuri alkamassa autokoulun neljäs ajotunti.
Hänellä ei ole mopokorttia, joten aikaisempaa kokemusta ajamisesta, ajoneuvon käsittelemisestä tai muun liikenteen huomioimisesta ei ole.
– Aluksi asioita tuli tosi paljon kerralla. Kun olen hetken ajanut tunnilla, se alkaa tuntua hieman helpommalta, Rusanen sanoo.
Heinäkuun alussa uudistunut ajokorttilaki laski ajokortin hintaa, mutta samalla pakollisen opetuksen määrä väheni lähes puoleen aikaisemmasta.
Varsinaisia ajotunteja on minimissään 10.
– Ajotunteja pitäisi olla hieman enemmän, jotta oppii kunnolla auton käsittelyn ja sen, miten muuta liikennettä pitää huomioida. Siellä et ole yksin, se on vaikein asia, Rusanen sanoo.
Meillä tulee olemaan tuhansia nuoria, jotka tulevat ensimmäisille liukkaille opettelemaan ajamista omatoimisesti. Jarmo Jokilampi
Kainuun Autokoulun yrittäjä, liikenneopettaja Marko Juntunen on saanut samanlaista palautetta myös muilta ajo-oppilailta. Minimimäärä riittää yleensä sellaisille oppilaille, joilla on aikaisempaa kokemusta sekä asenne ja motivaatio kohdallaan.
– Hyvin harva pärjää kymmenellä tunnilla ja oppii kaiken. Jokainen on yksilö ja tämä on yksilöopetusta. Sama tilanne kuin lukiossa, kaikki eivät kirjoita kuutta tai kahdeksaa laudaturia, Juntunen sanoo.
Pakollisten ajotuntien lisäksi jokaisen oppilaan on suoritettava ennen ajokoetta riskienhallintakoulutus. Se sisältää muun muassa liukkaan ja pimeän ajoharjoittelun.
Vastaavanlainen koulutus oli aikaisemmin syventävän vaiheen aikana, jolloin ajokokemusta oli kertynyt puolesta vuodesta kahteen vuoteen.
Juntusen mielestä ajankohta on nyt väärä.
– Oppilaalla saattaa olla muutama ajotunti pohjalla, jolloin on opeteltu auton käsittelyä ja liikkeelle lähtöä. Silloin ei pysty välttämättä kiinnittämään huomiota riskien tunnistamiseen, Juntunen sanoo.
Teoria kännykällä, ajoharjoittelu simulaattorilla
Autokoulut sopeuttavat toimintaansa uudistuksen mukaiseksi. Kalustoa on vähennetty, ja virtuaalisen koulutuksen johdosta myös tilojen tarve vähenee. Esimerkiksi teoriatunnit voi käydä halutessaan vaikka tietokoneella, tabletilla tai kännykällä.
– Ajokorttiuudistuksessa on hyviä puolia. Asiakkaan valinnanvapaus lisääntyi, mutta liikenneturvallisuus sivutettiin muutamassa kohdassa täysin, sanoo Suomen Autokoululiiton puheenjohtaja Jarmo Jokilampi.
Uudistus mahdollistaa nyt, että liukkaan kelin ajoharjoittelua ei tarvitse suorittaa ajoharjoitteluradalla oikeissa olosuhteissa, vaan sen voi korvata simulaattorilla. Missään muussa pohjoismaassa se ei ole mahdollista, Jokilampi sanoo.
– Simulaattori on hyvä apuväline, mutta ei anna oikeaa liukkaalla ajamisen tuntumaa. Meillä tulee olemaan tuhansia nuoria, jotka tulevat ensimmäisille liukkaille opettelemaan ajamista omatoimisesti liikenteen seassa.
Suomessa on nyt noin 30 ajoharjoittelurataa ja verkosto uhkaa harventua.
– Etenkin pienillä paikkakunnilla olevat radat tulevat laittamaan portit kiinni, koska niiden ylläpitäminen ei ole enää kannattavaa, Jokilampi sanoo.
Pakollisia opetusmääriä vähennettiin kaikissa ajokorttiluokissa. Autokoululiiton puheenjohtaja Jarmo Jokilammen mukaan suurin virhe kohdistui mopokorttia suorittaviin lapsiin. Heillä ei ole liikennekoulutusta eikä liikennekoetta.
Kaikille muille ikäryhmille ja ajokorttiluokille, jopa ammattikuljettajille, on määrätty opetusta, mutta ei 15-vuotiaille lapsille.
– Se on meiltä aikuisilta vastuutonta. Laitamme lapset liikenteeseen ja sanomme, että koeta pärjätä. Osa pärjää, osa ei.
Aikaisemmin ajo-opetusta oli kolme tuntia. Määrä ei ole suuri, mutta Jokilammen mukaan se tuotti hyviä tuloksia. Koulutus alkoi vuonna 2011, ja heti seuraavana vuonna mopoilijoiden vakavat onnettomuudet putosivat yli 40 prosenttia.
Liikenneturvan mukaan kuolleiden mopoilijoiden määrä on laskenut lähes kolmannekseen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samassa ajassa loukkaantuneiden mopoilijoiden määrä on yli puolittunut.
Mopokorttia varten voi hankkia käytännön ajo-opetusta, vaikka laki ei siihen velvoita. Liikenne- ja viestintäministeriön osastopäällikkö Kimmo Pylväs sanoi aikaisemmin Ylen haastattelussa luottavansa siihen, että vanhemmat kantavat vastuunsa.
Reputtajat maksavat enemmän
Ajokorttiuudistuksen jälkeen liikenteessä on aikaisempaa enemmän reputtajia (Suomen Kuvalehti). Suurin muutos on tapahtunut mopokorttien kohdalla.
Teoriakokeiden hylkäysmäärät ovat kasvaneet rajusti. Ennen uudistusta teoriakokeen pääsi ensiyrittämällä läpi 83 prosenttia oppilaista, nyt hyväksymisprosentti on 36. Myös ajokokeiden hylkäyksen ovat lisääntyneet.
Mopokortti maksoi aikaisemmin keskimäärin 350 euroa. Nyt ajokorttia suorittavan kustannukset saattavat jopa kasvaa.
– Hyvä esimerkki on mopoikäinen poika, joka kävi teoriakokeessa 12 kertaa ennen kuin pääsi sen läpi. Pelkät tutkintomaksut maksoivat 420 euroa, mutta opetus jäi saamatta, Jokilampi sanoo.
Jokainen harkitsee itse, tarvitseeko lisätunteja, mutta valitettavan harva niitä hylätyn tutkinnon jälkeen ajaa. Marko Juntunen
Myös B-luokan korttien kohdalla reputtaneita on enemmän kuin aikaisemmin, mutta kehitys on maltillisempi. Viime vuonna ennen uudistusta ajokokeen pääsi ensimmäisellä yrityksellä läpi 66 prosenttia kokelaista, kun uudistuksen jälkeen vastaava luku oli 62 prosenttia.
Uudistus teki kokeista aikaisempaa vaativampia (Liikenne- ja viestintävirasto). Tämä olisi pitänyt Jokilammen mielestä kertoa ennen uudistusta.
– Kun koe vaikeutuu, opetus vähenee ja kuljettajatutkinnon hinta nousee, kuluttajan maksama hinta ei laske. Se vain menee tutkinnon suorittamiseen, Jokilampi toteaa.
Kajaanilaisella Ronja Rusasella on tämän päivän jälkeen jäljellä vielä kuusi ajotuntia. Jos Rusanen tuntee itsensä ennen ajokoetta epävarmaksi, aikoo hän ottaa vielä lisää ajotunteja.
– Jos on epävarma, liikenteeseen ei kannata lähteä itsekseen ajamaan ja kokeilemaan inssiä. Jos minusta tuntuu, että pystyn ajamaan inssin läpi, totta kai silloin yritän tehdä niin, Rusanen sanoo.
Aikaisemmin hylätyn ajokokeen jälkeen oppilaalle määrättiin 1–5 lisätuntia auton ratissa.
– Jokainen harkitsee itse, tarvitseeko lisätunteja, mutta valitettavan harva niitä hylätyn tutkinnon jälkeen ajaa, yrittäjä Marko Juntunen sanoo.
Lue lisää aiheesta:
Autoilija ei huomaa liikenteessä läheskään kaikkea – paitsi jos ajaa 6 km/h