Napa-alueilla työskentelevä retkiopas Sanna Kallio on hiihtänyt tiettävästi ensimmäisenä suomalaisena naisena etelänavalle. Kallio saavutti etelänavan 7. tammikuuta hiihdettyään 1 130 kilometriä. Matka kesti 45 päivää.
Retkikunnan matkaa kiusasi huono sää. Kallio on asunut ja tehnyt töitä Etelämantereella monta vuotta eikä hän ollut aiemmin nähnyt niin hankalaa hiihtokeliä. Yleensä tuuli on kovettanut hangen kantavaksi, ja sen päällä on helppo hiihtää. Nyt oli toisin.
– En ollut koskaan nähnyt siellä niin paljoa pehmeää uutta lunta. Oli hankala hiihtää, kun kaikki upposi lumeen. Se ei ollut normaali Etelämantereen kesä, kuvailee 35-vuotias Kallio.
Hiihtoretki on kallista puuhaa, sillä varustetäydennykset ja muut apupalvelut nostavat matkan hinnan noin 60 000 euroon. Kallion haave olisi jäänyt toteuttamatta, ellei hän olisi sattunut oppaana ollessaan keskustelemaan aamiaispöydässä turistin kanssa unelmista.
Ei tiennyt tekevänsä historiaa
Etelänavalle hiihtäminen oli Sanna Kalliolle kokemus, joka kruunasi vuosien työskentelyn Etelämantereella. Kallio opiskeli retkioppaaksi Huippuvuorilla, minkä jälkeen hän on ollut töissä ja tehnyt omia retkiä vaikeissa oloissa napa-alueilla. Etelämantereella hän asui vuosina 2011–2013, jolloin hän työskenteli oppaana brittiläisellä Halley-tutkimusasemalla.
Lunta ja hiihtämistä Kallio on rakastanut lapsesta lähtien. Grönlannin halki hän hiihti vuonna 2014.
Kallio on hyvin vaatimaton saavutuksestaan ja kuvailee sitä "vain pitkäksi hiihtovaellukseksi kotiseudulla". Kalliolle selvisi vasta koitoksen jälkeen, että hän on ensimmäinen etelänavalle hiihtänyt suomalainen nainen.
Suomen Arktisen Klubin puheenjohtajan Jaakko Heikan mukaan ennen Sanna Kalliota etelänavalle on hiihtänyt seitsemän suomalaista, jotka kaikki ovat miehiä. Ensimmäisenä suomalaisena etelänavalle hiihti Veijo Meriläinen vuodenvaihteessa 1999–2000. Arktinen Klubi on yhdistys, jonka jäseninä on kylmien alueiden retkeilijöitä.
Heikan mukaan vuosittain etelämantereelle hiihtää 10–30 ihmistä, joista osa taittaa matkan leijahiihtäen. Vaikka vaellus on pitkä ja vaikea, vaaratilanteet ja kuolemantapaukset ovat olleet hänen mukaansa viime vuosina harvinaisia.
Sanna Kallio hiihti matkan yhdessä norjalaisen Are Johansenin kanssa. Retkikunta sai matkan varrella täydennyksiä varusteisiinsa.
Tuntematon nainen maksoi
"Mitä tekisit, jos raha ei olisi este?" kysyi asiakas aamiaisella reilu vuosi sitten. Sanna Kallio on työskennellyt viime vuodet oppaana risteilyaluksella, joka vie turisteja Etelämantereelle. Kallio vastasi empimättä, että hiihtäisi etelänavalle. Huhtikuussa nainen ilmoitti, että hän maksaa Kallion unelmaretken.
– Se oli onnenpotku. Ilman sponsorointia en olisi pystynyt tekemään retkeä, sanoo Argentiinasta tavoitettu Kallio.
Osa ihmisistä valmistautuu napahiihtoon vuosia, Kalliolle jäi aikaa viisi viikkoa. Suurin osa varusteista hänellä oli jo valmiiksi. Kuntoa piti kohottaa, varsinkin reisiä, selkää ja vatsalihaksia. Sen hän oli oppinut edellisiltä pitkiltä hiihtovaelluksilta.
Yksi retken hienoimmista hetkistä oli yllättävä auringonpaiste.
– En ollut nähnyt mitään muuta kuin valkoista pitkään aikaan. Yhtäkkiä aurinko tuli pilvien takaa ja sininen taivas aukeni. Se sai lumen kimaltamaan ja toi positiivista energiaa.