Valtion metsätalousliiketoimintaa on hoitanut vanhan liikelaitosmallin mukaan toimiva Metsähallitus.
Tämä vanha malli ei enää käy, koska sen katsotaan rikkovan EU:n ja Suomen kilpailusääntöjä suosiessaan valtiometsänomistajan riskinottoa konkurssisuojalla.
Tämän takia Metsähallitus voi saada lainarahoitusta halvemmalla eli ilman luotonantajan hinnoittelemaa konkurssiriskiä. Kilpailuoikeuden näkökulmasta tällaista voi pitää vapaata kilpailua vääristävänä etuna.
Hallitus aikoo korjata kilpailuongelman metsähallitusuudistuksella, jossa metsätalousliiketoiminta ollaan siirtämässä osakeyhtiöön. Tuo yhtiö saisi käyttöoikeuden valtion talousmetsiin, mutta omistus säilyisi yhä valtiolla.
Metsähallitusuudistuksessa valmisteilla on uusi Metsähallituslaki ja siihen liittyvä Laki Metsähallituksen metsätalousliiketoiminnan yhtiöittämisestä. Yhtiöstä on käytetty valmistelussa työnimeä Metsätalous Oy.
Pääjohtaja erosi
Yhtiöittämismalli on herättänyt epäilyjä ja vastustusta Metsähallituksessa. Erimielisyys maa- metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön sopimasta mallista johti lopulta siihen, että Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas erosi.
Kankaan mukaan uudistus pilkkoisi valtion valtavan luonnonvaraomaisuuden kokonaishallinnan tilanteessa, jossa hallinnoimista pitäisi tiivistää nousevan biotalouden vuoksi.
Yhtiömalli
Metsähallitusuudistusta ovat valmistelleet kokoomuksen ministeri Jari Koskisen johtama maa- ja metsätalousministeriö ja vihreiden ministeri Ville Niinistön johtama ympäristöministeriö.
Yhteinen valmistelu on sujunut hyvässä yhteisymmärryksessä ministeriöiden nettisivuilla olevien virkamiesten seminaariesitysten perusteella.
Valmistelusta yhtiömallin pohjalta sovittiin toukokuussa 2012 hallituksen hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmässä. Valmistelua johtavien maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön virkamiesten suulla on vakuutettu matkan varrella, että eduskunnan ja hallituksen ohjausvalta yhtiömallissa säilyy.
Maa- ja metsätalousministeriön ylijohtajan Juha Ojalan mukaan uudistuksessa ei muutu oikeastaan mikään.
– Tavoite on se, että koko metsähallitusta ohjaa edelleen kuten nytkin eduskunta ja tulosohjaa sitten tarkemmin maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö, tähän ei tule mitään muutoksia ja nämä ohjeet koskevat myös tätä metsätalousyhtiötä, sanoo Ojala.
Maa- ja metsätalousministeriön virkamiesten mukaan esitys Metsähallituslaiksi ja yhtiöittämislaki on kirjoitettu niin, että se takaa eduskunnalle, hallitukselle ja Metsähallitukselle yhteiskunnallisen ohjausvallan yhtiöön, jotta se toteuttaa luonnon monimuotoisuuden, virkistyskäytön, porotalouden ja saamelaiskulttuurin turvaamisen liiketoiminnassa eikä vain voiton tavoittelua.
Oikeusoppineet: yhtiömalli perustuslaillisesti ongelma
Täysin toisella kannalla ministeriöiden kanssa ovat olleet lakiasiantuntijat Metsähallitukselle antamissaan lausunnoissa, joita ei ole toistaiseksi julkisuudessa esitelty. Yle Uutisten haltuunsa saamien hallinto-oikeuden professorin Olli Mäenpään ja Asianajotoimisto Krogeruksen lausuntojen mukaan osakeyhtiömalli voi rajoittaa eduskunnan ohjausvaltaa valtion kiinteistövarallisuuteen ja metsäomaisuuteen perustuslain vastaisesti.
Professori Mäenpään 10.12.2012 päivätyssä lausunnossa todetaan: ”Eduskunta ei myöskään voi ohjata yhtiöitettyjä toimintoja määrittelemällä osakeyhtiölle perustuslain 84 §:n 4 momentin nojalla palvelutavoitteita ja muita toimintatavoitteita. Eduskunta voi käyttää ohjausvaltaansa Metsähallitukseen vain siltä osin kuin se toimii valtion liikelaitoksena. Yhtiöittäminen voisi rajoittaa eduskunnan päätös- ja ohjausvaltaa perustuslain kannalta ongelmallisella tavalla, kun otetaan huomioon, että Metsähallitus hallinnoi olennaista osaa valtion kiinteistövarallisuutta ja metsäomaisuutta.”
Professori Mäenpään ja Asianajotoimisto Krogeruksen lausunnoissa todetaan myös yksiselitteisesti, että EU ei pakota yhtiömalliin, vaan kilpailuneutraalius voidaan toteuttaa muillakin malleilla. Ministeriöiden virkamiehet ja myös maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen ovat perustelleet yhtiömallia EU:n vaatimuksilla.
Hallituspuolueiden eduskuntaryhmissä epäilyjä
Yle Uutiset kysyi eduskuntaryhmien puheenjohtajilta sähköpostilla mikä ryhmän kanta yhtiöittämismalliin on tässä vaiheessa kun metsähallitusuudistus on vielä ministeriöissä valmisteilla ja hallituksen tavoite on tuoda esitys eduskuntaan kevään aikana.
Hallituspuolueista vihreät ja kokoomus ovat eduskuntaryhmien puolesta annettujen vastausten valossa selvimmin yhtiöittämisen kannalla.
Kokoomuksen eduskuntaryhmästä kysymyksiin ryhmän kannasta nyt kun asia on vielä ministeriöiden valmisteltavana, vastasi ryhmäjohtaja Petteri Orpon sijaan kansanedustaja Janne Sankelo
– Kokoomuksen mielestä tämä uusi yhtiöittämismalli pitää huolen kuitenkin siitä, että maat ja vedet pysyvät eduskunnan ja suomalaisten kontrollissa niin kuin jatkossakin, tässä on mitä ilmeisimmin asiantuntijoilla ollut joitakin näkemyseroja, mutta niitä täytyy nyt sitten arvioida että mikä sitten on varteenotettava.
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluodon vihreiden kanta on yhdenmukainen ja tärkeää on, että yhtiöittämisessä valtion maat säilyvät edelleen valtion omistuksessa ja liikelaitoksen hallinnassa kuten tähänkin asti eikä asiaa ei tarvitse lykätä.
Epäilys yhtiömallia kohtaan on suurta hallituspuolueista vasemmistoliitossa ja sosialidemokraateissa. Sosialidemokraattien ryhmäjohtaja Jouni Backman sanoo, että tarvitaan aikalisä ja muiden mallien selvittämistä.
– Sosialidemokraattien eduskuntaryhmä ei ole antanut omille ministereilleen valtuuksia viedä asiaa eteenpäin, vaan vielä täytyy selvittää onko muita vaihtoehtoja ja EU ei edellytä osakeyhtiömallia, mutta edellyttää että liikelaitoksena ei voida jatkaa.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintien mukaan ryhmässä suhtaudutaan yhtiöittämiseen yleisesti kriittisesti ja työllisyydestä sekä luonnon hyvinvoinnista kannetaan erityisesti huolta.
RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Mikaela Nylanderin mukaan ryhmässä on joitakin edustajia, jotka epäilevät yhtiömallia.
Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtajan Peter Östmanin mukaan ryhmä odottaa lisätietoja asiasta ja kanta otetaan vasta sitten.
Oppositio vastustaa
Oppositiopuolueissa yhtiöittämistä vastustetaan. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kimmo Tiilikaisen mukaan Metsähallitus pitäisi säilyttää kokonaisuutena ja parasta kansallisomaisuuden kannalta olisi jos hallitus luopuisi uudistuksesta kokonaan.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jari Lindströmin mukaan ryhmä ei kannata ajatusta osakeyhtiön perustamisesta vaikka varsinaista päätöstä ei ole tehty, koska hallituksen esitys ei ole vielä eduskunnassa. Lindströmin mukaan yhtiöittämisellä voi olla negatiivisia vaikutuksia työllisyyteen.
Kahden hengen vasen ryhmän Markus Mustajärven mukaan koko ryhmä vastustaa yhtiöittämistä ja koko uudistus on valmisteltava uudelta pohjalta.