Lapissa on paljon kunnostustarpeessa olevia järviä, mutta vain muutamia kunnostetaan. Kahdella Pasmajärvellä - Kolarissa ja Enontekiöllä - on meneillään tällainen kunnostustyö.
Kolarissa halutaan parantaa Pasmajärven vesimaisemaa ja ranta-alueiden käyttökelpoisuutta. Myös halutaan lisätä järven käyttöä kyläläisten ja kesämökkiläisten lähivirkistysalueena. Pasmajärvi on matala. Keskisyvyyttä sillä on 1,7 metriä ja suurin syvyyskin vain 3,8 metriä.
Jo parina kesänä järveä on niitetty.
- Korte pitää saada pois ennen ruoppauksia ja muita töitä, kyläläinen Tapani Hakso sanoo.
Järvi kuntoon talkootyöllä
Kolarissa pasmajärveläiset kunnostavat järveään pääasiassa talkoilla. Hankkeessa on mukana parikymmentä yksityistä taloutta, vakinaisia asukkaita ja kesämökkiläisiä.
- Varsinainen talkootyö näyttää kuitenkin jäävän muutamien harteille, harmittelee Tapani Hakso.
- Kolarin kunta on auttanut meitä kiitettävällä tavalla erilaisten byrokratian koukeroiden ratkomisessa. Kunta myös maksoi varsinaisesta hakuruljanssista aiheutuneet kustannukset.
60 hehtaaria lisää vesipintaa
Järven kunnostamisessa jotkut asiat tehdään talvella ja loput kesällä.
Talven aikana Puuromaan pohjatapato rakennetaan uudelleen. Pato purettiin, kun Pasmajoen uitto loppui. Joki imaisi järvestä vedet. uudelleen rakennettava pato avittaa järven vedennousua. Ja kun Honkaniemen oikaisukanava kaivetaan auki, niin sillä lisätään veden vaihtuvuutta Housulahden ja Leveälahden välillä.
Tietyiltä osin Kolarin Pasmajärveä myös ruopataan. Voidaanko kaivu suorittaa jään päältä, vai turvaudutaanko kesällä lauttakaivuriin? Sitä selvitellään.
- Todennäköisimmin järvi ruopataan avoveden aikana. Se on helpompaa ja turvallisempaa, sanoo Tapani Hakso.
Kolarin Pasmajärvellä on laajuutta 838 hehtaaria. Kunnostustöiden jälkeen pinta-ala kasvaa 60 hehtaarilla. Maanomistajat eivät vaadi korvauksia veden alle jäävästä maasta.
Lapin Ely-keskus ei enää jatkossa suunnittele ruoppaushankkeita. Se jää rahoittajan rooliin. Suunnittelu ulkoistetaan.
